1. a) Lue kpl 5 ja sen pohjalta esittele Jean Piaget'n ja Lev Vygotskyn teoriat ajattelun kehityksestä.

Jean Piagetin teoriassa ajatellaan että lapsi käy neljä kehitysvaihetta läpi: sensomotorisen, esioperaationaalisen, konkreettisten operaatioiden ja formaalien operaatioiden vaiheet.

Sensomotorisessa vaiheessa lapsi yhdistää havainnointikykynsä motorisiin kykyihin. Lapsella ei ole tässä vaiheessa kehittynyt kykyä ajatella käsitetasolla, vaan lapsen ajattelu on vielä käytännöllisellä perustasolla. Lapsi ei tässä vaiheessa ajattele muuta kuin perustarpeiden täyttämistä, kuten syömistä, itsekseen tekemistä tai äidiltä huomion saamista.

Esioperaationaalisessa vaiheessa lapsi oppii kielen ja kehittää kommunikointitaitojaan. Ajattelu on vielä hyvin egosentristä. Lapsi kykenee ajattelemaan käytäntötasosta käsitetasoon. Lapsen ajattelu on kuitenkin käsitetasoiseen ajatteluun yltävästä ajattelusta huolimatta vielä hyvin konkreettista. Ajattelun konkreettisuus näkyy esimerkiksi siinä että lapsi ottaa erilaisia sanontoja ja sarkasmia kirjaimellisesti. Lapsi ei myöskään pysty keskittymään kuin yhteen asiaan/ominaisuuteen kerrallaan ja jättävät muita ominaisuuksia huomioimatta. Esimerkiksi jos lapsen eteen laitetaan kaksi lasia joista toinen on leveämpi kuin toinen, niin lapsi luulee että laseissa on saman verran vettä, jos vettä laittaa sen verran että ne näyttävät olevan samalla korkeudella. Lapsi siis keskittyy silloin veden korkeuteen eikä lasien leveyteen. Lapsi myös kykenee animistiseen ajatteluun, eli hän kykenee ajattelemaan esimerkiksi lelun tai muun elottoman objektin elollisena.

Konkreettisten operaatioiden vaiheessa lapsi lajittelee käsitteitä eri skeemoihin. Lapsi kykenee lajittelemaan eri käsitteitä eri kategorioihin. Lapsen ajatteluun tulee myös ymmärrys konservaatiosta eli lapsi ymmärtää että aineen määrä pysyy samana, vaikka se olisi eri lasissa. Lapsi ymmärtää pituudesta, painosta, määrästä yms. mutta ajattelu ei vielä yllä hypoteettisten asioiden käsittelyyn, ajattelu on vielä sidoksissa konkreettisiin tilanteisiin.

Formaalien operaatioiden vaiheessa lapsi ymmärtää abstrakteja käsitteitä. Lapsi ymmärtää esimerkiksi rakkauden tai oikeudenmukaisuuden käsitteitä. Käsitteitä, joita ei voi havaita suoraan. Lapsi kykenee ajattelemaan hypoteettisesti ja kykenee luomaan erilaisia hypoteeseja ja ajatuskokeita. Lapsi alkaa ajattelemaan loogisemmin, eli ymmärtää lainalaisuuksia, pyrkii johdonmukaisuuteen ja osaa soveltaa näitä lainalaisuuksia. Tämä vaihe ei lopu koskaan, vaan jatkuu koko loppuelämän. Ihminen pyrkii kehittämään ajatteluaan jatkuvasti.

Lev Vygotskyn teoriassa lapsi oppii sosiokulttuurisesti eli sosiaalisten suhteiden ja ympäröivän kulttuurin kautta. Oppiminen nähdään sosiaalisena prosessina joka edistää kognitiivista kehitystä. Lev Vygotskin teoriaan liittyy hyvin oleellisesti lähikehityksen vyöhyke.

b) Vertaile Vygotskyn ja Piaget'n teorioita keskenään: mitä yhteistä, mitä eroja niissä on?

Jean Piagetin ja Lev Vygotskyn teorioissa erona on se, että Piaget ajattelee että lapsi käy läpi neljä kehitysvaihetta yksilöllisesti ja luonnostaan, kun taas Vygotsky ajattelee että lapsi ei voi käydä näitä kehitysvaiheita luonnostaan, vaan ne tapahtuvat sosiokulttuurisesti eli ympäröivien sosiaalisten suhteiden ja ympäröivän kulttuurin vaikutuksesta. Vygotskin mukaan lapsen kognitio ei kehity muulla tavalla kuin sosiaalisilla suhteilla ja ympäröivällä kulttuurilla.

2. Selitä seuraavat käsitteet:

a) kognitiivinen stimulaatio

Kognitiivinen stimulaatio on harjoitteita, joilla voidaan parantaa ajattelua ja taitoja.

b) lähikehityksen vyöhyke

Sillä tarkoitetaan eroa sen välillä mitä lapsi voi tehdä itsenäisesti ja mitä lapsi voi oppia tekemään toisten avustamana. Lapsi voi oppia oman kykytasonsa ylittäviä asioita eli ylittää tämän vyöhykkeen, jos joku on tukemassa häntä oppimisessa.

c) mielen teoria

Kun lapsella kehittyy mielen teoria, lapsi ymmärtää, että muilla ihmisillä on oma kokemusmaailmansa. Ennen mielen teorian kehittymistä lapsen kokemusmaailma on hyvin egosentrinen. Lapsi ei kykene esimerkiksi läpäisemään Sally-Anne -testiä, koska hän ei ymmärrä että toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin hänen kokemusmaailmansa.

d) lapsuusiän amnesia

Lapsuusiän amnesiassa henkilö ei muista noin 3-4-vuotiaasta varhaisempaan ikään liittyviä muistoja. Tämä on normaalia. Tämä johtuu siitä, että siinä iässä kehittyy hippokampus joka on vastuussa pitkäaikaisesta muistista.

e) assimilaatio

Assimilaatiossa uusi tieto sulautetaan vanhaan skeemaan eli skeema täydentyy. Ei synny uutta skeemaa, vaan vanhaan skeemaan tulee täydennystä. Jos lapsi harrastaa vaikkapa pianonsoittoa, niin silloin kun lapsi oppii lisää pianonsoittamisesta, niin hänen pianonsoitto -skeemansa laajenee ja kasvaa.

f) akkommodaatio

Akkommodaatiossa uusi tieto joudutaan mukauttamaan uudeksi skeemaksi, koska se ei sovi vanhaan skeemaan. Esimerkiksi lapsi saattaa sanoa joutsenta ankaksi, koska hän ei ole kuullut aikaisemmin sanaa joutsen. Silloin vanhempi korjaa sanoen, että tämä ei ole ankka, vaan joutsen. Lapselle kehittyy ankkaskeeman lisäksi joutsenskeema.