Lue kpl 9 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Miksi koulu voi olla lapsen kehitystä suojaava, mutta myös kehitystä haittaava ympäristö?

Koulu voi olla lapsen kehitystä suojaava, jos koulussa on luotettavia aikuisia, joille voi kertoa asioista joista ei voi kertoa turvattomille vanhemmille. Oppilaiden läsnäolo, leikit ja aktiiviteetit voivat auttaa lasta harjoittelemaan sosiaalisia taitoja. Koulun strukturoidut ympäristöt ja tuki voivat myöhemmässä elämässä auttaa lasta impulssikontrollissa, keskittymisessä ja toiminnanohjauksessa.

Koulu voi olla lapsen kehitystä haittaava, jos koulussa on huono ilmapiiri ja kiusaamista. Oppiminen on lapsen kehityksen kannalta tärkeää, joten luokassa huono työrauha voi heikentää lapsen oppimismotivaatiota ja siten haitata lapsen kehitystä ja hyvinvointia.

Miten itsesäätelyn taidot kehittyvät koulussa?

Koulussa rutiinit, järjestelmällisyys ja opettajien tuki auttaa lasta kehittämään itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taitoja. Ne auttavat lasta suuntaamaan tarkkaavaisuuden opetukseen ja suunnittelemaan omaa toimintaansa.

Mitä tarkoitetaan sillä, että lapsen ajattelu on kouluiän alussa vielä konkreettista?

Ajattelun konkreettisuus näkyy muun muassa matematiikan opetuksessa siten, että lapsi ei vielä hahmota matemaattisia käsitteitä kunnolla, ellei ole fyysisiä välineitä kuvailemassa niitä. Helmitauluja, laskettavia asioita, lautapelejä joissa käytetään noppaa yms.

Ajattelu muuttuu lopulta konkreettisesta abstraktiin ajatteluun. Lapsi pystyy omaksumaan uusia matemaattisia käsitteitä vain miettimällä niitä. Mietittävät asiat eivät ole ympäröiviä todellisia asioita, vaan hypoteettisia.

Millä tavoin metakognitio kehittyy kouluiässä?

Lapsi kykenee arvioimaan oppimistaan, mitä enemmän hän tekee erilaisia tehtäviä. Mitä vähemmän on kokemusta aiheesta ja sen tehtävistä, sen todennäköisemmin arvioidaan yläkanttiin omaa kykeneväisyyttä muistaa tai osata asioita.

Tämä liittyy ylivertaisuusvinoumaan, eli siihen että mitä vähemmän ihmisellä on tietoa tai kokemusta asiasta, sitä enemmän hän luulee tietävänsä asiasta. Jos ihminen oikeasti tietäisi syvällisesti asiasta, ymmärrettäisiin, että siihen liittyvät asiat ovat monisyisiä, monimutkaisia ja asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Tämä selittää että miksi nuoret saattavat olla vankkoja mielipiteissään ja aikuisena ymmärretään että totuus on suhteellista.

Kun metakognitio kehittyy, niin osataan asettaa realistisempia tavoitteita. Jos tavoitteet ovat epärealistisia, niin tavoitteita ei saa täytettyä ja stressin taso nousee liian korkeaksi, joka voi haitata vielä enemmän tehtävistä suoriutumista.

Mitä tarkoitetaan mentalisaatiolla ja miten se on yhteydessä vertaissuhteisiin?

Mentalisaatio tarkoittaa sitä, että lapsi kykenee hahmottamaan toisen mielen sisältöjä ja huomioida niitä sosiaalisessa toiminnassa.

Ihmiset joilla on heikko mentaalisaatiokyky, eivät ymmärrä toisten tunteita ja käyttäytymistä. Tämä johtaa väärinkäsityksiin, riitoihin ja konflikteihin. Hyvä mentaalisaatiokyky assosioituu empatiaan, konfliktien ratkomiseen ja kykyyn tehdä kompromisseja.

Miksi koulunkäynti voi tuottaa joillekin lapsille erityisiä vaikeuksia?

Joillakin lapsilla voi olla neurologisia häiriöitä, jotka johtavat oppimisvaikeuksiin.

ADHD:ssa henkilön on vaikeaa keskittyä asioihin pitkäjäänteisesti, sillä ajatukset yleensä pyörivät jossain muussa kuin itse tehtävässä asiassa. Esimerkiksi tuleva tapahtuma tai muu asia vaivaa ihmistä, niin asiaan on vaikeaa keskittyä. ADHD:seen liittyy myös ajatusmalleja siitä, että jää jostain asiasta paitsi, jos keskitytään tiettyyn asiaan.

Dyskalkuliassa henkilö ei välttämättä kykene suoriutumaan pahimmassa tapauksessa edes peruslaskutoimituksista. Kouluun liittyy paljon matematiikkaa ja sitä kohtaa kaikkialla. Tämä voi olla merkittävä syrjäytymisriski, jos dyskalkuliasta kärsivä lapsi ei saa apua matemaattisiin ongelmiin ajoissa.