Siirtymä aikuisuuteen ja vanheneminen

1. Korjaa seuraavat väärät väitteet oikeiksi.

a. Aikuisuudessa ei enää tapahdu kehitystä.

Psyykkinen kehitys ei lopu aikuisuuteen, vaan jatkuu koko loppuelämän.

Identiteetin kehitys jatkuu edelleen, aikuinen tulee loppuelämänsä määrittelemään identiteettiään. Aikuisuuteen liittyy useiden roolien yhteensovittaminen, jolla estetään itsensä hukkaaminen.

Tunneäly kehittyy kypsyyden ja resilienssin myötä, jotka tulevat elämän eri haasteista, vastoinkäymisistä ja tapahtumista.

Kognitiivinen kehitys jatkuu, sillä oppimisen ja elämänkokemuksen myötä uusien asioiden oppiminen on vielä helpompaa.

Aikuiset pyrkivät syvällisiin suhteisiin, sosiaaliseen vastuuseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen läpi elämän.

Mietitään elämän merkityksellisyyttä ja päämäärää. Tulevaisuutta suunnitellaan ja asetetaan tavoitteita.

Vanhemmassa iässä pohditaan elämän rajallisuutta. Hyväksytään eletty elämä, mietitään että mitä elämässä voisi vielä saavuttaa ja hyväksytään elämän rajallisuus.

b. Kognitiiviseen reserviin ei voida vaikuttaa.

Kognitiiviseen reserviin voi vaikuttaa jatkuvalla oppimisella, korkealla koulutuksella, mielenterveyttä edistävillä elintavoilla, fyysisellä aktiivisuudella, hyvällä ravitsemuksella, riittävällä unella, stressinhallinnalla ja päihteettömyydellä.

c. Siirtymä aikuisuuteen tapahtuu, kun ihmisen identiteetti on saavutettu.

Aikuisena kestävän identiteetin rakentaminen alkaa. Nuoruudessa rakennetaan perusta, jonka jälkeen identiteettiä rakennetaan koko loppuelämän.

d. Kiteytynyt älykkyys vähenee usein ikääntymisen myötä.

Kiteytynyt älykkyys lisääntyy ikääntymisen myötä ja se perustuu pitkäaikaiseen muistiin.

2. Aineistotehtävä: Kehityspolku, suojaavat tekijät ja riskitekijät

Aineisto: https://www.hs.fi/sanomapro/art-2000007616015.html

Tutustu aineiston artikkeliin, jossa käsitellään kehityspolun varrella vaikuttavien riskitekijöiden vaikutusta riskiin sairastua dementiaan vanhuudessa. Vastaa kysymyksiin artikkelin ja kirjan kappaleen perusteella.

a. Millä tavalla ihmisen kehityspolku vaikuttaa hänen riskiinsä sairastua dementiaan?

Vähäinen koulutus elämän alkupuolella, yksinäisyys ja epäterveelliset elämäntavat vaikuttavat riskiin sairastua dementiaan. Ne vaikuttavat itsessään aivojen terveyteen kieltävästi ja täten lisäävät todennäköisyyttä sairastua dementiaan.

b. Millä tavalla muuttuvat riskitekijät eroavat synnynnäisistä riskitekijöistä?

Muuttuvat riskitekijät ovat asioita joihin ihminen voi vaikuttaa, kuten elintavat ja ympäristötekijät. Päihteettömyys, hyvä ruokavalio, liikunta, terveelliset elämäntavat, kouluttautuminen yms.

Synnynnäisiin riskitekijöihin kuuluvat geneettiset riskitekijät. Joka kolmannella suomalaisella on geenimutaatio apolipoproteiini E:n geenimuoto e4. Se moninkertaistaa todennäköisyyttä sairastua vanhuusiän Alzheimerin tautiin.

c. Miten koulutus vaikuttaa dementiariskiin?

Koulutus nuoruusiällä ja taitojen ylläpitäminen haastaa aivoja kognitiivisesti ja se tuottaa aivoille kognitiivista reserviä. Kognitiivisen reservin avulla on pidempi matka tulla kognitiivisesti alespäin sellaiselle tasolle, että sairastuisi muistisairauteen. Joten muistisairaus on lievempi tai parhaimmassa tapauksessa kognitiivinen reservi voi ehkäistä muistisairauden kokonaan.