TE3 tehtävät
1/3/2026 tehtävä 1
1. Väestön muuttuva terveys.
a) Esittele yksilön terveyteen vaikuttavia tekijöitä
Yksilön terveyteen vaikuttavat tekijät ovat perintötekijät, omat elintavat (kuten päihteiden käyttöön, ruokavalioon, liikuntaan ja unensaantiin liittyvät tekijät) ja sosioekonominen asema (koulutus, tulot, sosiaaliset kerrostumat, elinympäristö yms.).
Perintötekijät voivat lisätä alttiutta sairauksille, mutta niitä voi suurimmaksi osaksi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Vaikka suvussa olisi sukurasitetta sydän- ja verisuonitauteihin, niin viime kädessä elintavat pitkälti sanelevat että sairastuuko ihminen näihin sairauksiin vai ei.
Sosioekonominen asema voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että vähävaraiset saattavat syödä yksipuolisesti, kokea stressiä rahaan liittyen, elinympäristö voi olla levoton eikä ole varaa muuttaa muualle, stressin myötä juoda alkoholia tai syödä roskaruokaa vaikka siihen ei ole varaa (ja joka lisää enemmän rahastressiä) ja yleisesti ottaen koulutus auttaisi ihmistä elämään terveellisempää elämää ja laajemmalla tasolla, löytämään enemmän mahdollisuuksia elämässä.
b) Esittele Epidemiologista siirtymää 5 vaiheen kautta. Mitkä maat sopivat mihinkin vaiheisiin?
Ensimmäisessä vaiheessa eli kulkutautien ja nälänhädän aikana (engl. The Age of Pestilence and Famine) kuolleisuus on korkea ja väestönkasvu on olematonta. Äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus on suurta. Elinajanodote on 20-40 vuotta. Sen aikana infektiotaudin tartuntojen määrä räjähtää käsiin ja ihmisiä kuolee tauteihin ja nälkään. Etelä-Sudanissa terveysongelmat liittyvät pääasiallisesti tartuntatauteihin sairastumiseen ja aliravitsemukseen.
Toisessa vaiheessa eli väistyvien pandemioiden aikana (engl. The Age of Receding Pandemics) kuolleisuus laskee samalla kun tautitartuntojen määrä laskee ja vaikka valtio edelleen on köyhä, niin se ei ole enää niin köyhä että ihmiset kuolisivat aliravitsemukseen. Terveydenhuolto kehittyy, annetaan rokotteita, hygienia kehittyy. Elinajanodote on 30-50 vuotta. Väestömäärä nousee eksponentaalisesti, se on tässä vaiheessa suurinta. Syyria on ensimmäisen ja toisen vaiheen välimaastossa alueittain. Syyria on onnistunut esimerkiksi koulutuksen kautta antamaan syyrialaisille valmiuksia selviytyä paremmin kriiseistä, sillä Syyrian sisällissota on epävakauttanut valtiota ja ne kriisit osuvat pahimmiten sellaisiin alueisiin joissa on valmiiksi ollut sosiaalisia ongelmia ja suoraa sotimista.
Kolmannessa vaiheessa eli rappeuttavien ja itseaiheutettujen sairauksien (engl. The Age of Degenerative and Man-Made Diseases) aikana ihmiset eivät enää kuole tartuntatauteihin ja aliravitsemukseen, vaan ihmiset elävät pitkäikäisiksi ja tarttumattomista sairauksista, elintapasairauksista, tulee yleisiä. Syntyvyys laskee ja tämä johtuu ihmisten kouluttautumisesta kun pidempi koulutus lykkää lastensaantia, naisten paremmasta asemasta, perhesuunnittelusta ja ehkäisyn käytöstä. Meksikoa voisi pitää kolmannen vaiheen maana, koska vaikka ihmiset eivät kuole tauteihin tai aliravitsemukseen, kouluttautuu ja syntyvyys on matalaa, niin syy miksi sitä ei kuitenkaan voida pitää neljännen vaiheen maana, johtuu siitä että alueelliset erot ovat radikaaleja, siellä on huumeiden vastaisen sodan sivutuotteena tullutta korruptiota ja huumeiden käyttöä, joten Meksiko ei ole siinä mielessä sitoutunut kehittämään terveydenhuoltoa paremmaksi. Jotta kolmannen vaiheen maa olisi neljännen vaiheen maa, niin siihen vaaditaan sitoutumista siihen, että elintapasairauksia pyrittäisiin ehkäisemään.
Neljännessä vaiheessa eli sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän kuolleisuuden laskun, ikääntymisen ja uusien infektiotautien aikana (engl. The Age of Declining CVD Mortality, Aging and Emerging Diseases) terveydenhuollolla on varallisuutta ja tahtotilaa panostaa ennaltaehkäisevään terveyspolitiikkaan esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta elintapasairauksista. Ennaltaehkäisevä politiikka tepsii, sillä sydän- ja verisuonitautien määrä vähenee. Kuitenkin globalisaation myötä ihmiset liikkuvat enemmän paikasta toiseen joten alkaa syntymään uusia tauteja (kuten Covid-19) jotka leviävät nopeasti. Tietysti ilmastonmuutoksellakin on osuutensa, kun muuttuneet ilmasto-olosuhteet tuottavat tautibakteereille ja -viruksille paremmat mahdollisuudet selviytyä. Taudit ovat myös tappavempia, sillä antibioottien liikakäyttö tekee taudinaiheuttajamikrobeista antibioottiresistansseja. Väestönkasvu pysähtyy, priorisoidaan niin työ- että vapaa-aika vaativalle uralle ja lastensaanti myös eriarvoistuu kun lasten kasvattaminen on liian kallista alemmille yhteiskuntaluokille jotka ovat tässä vaiheessa tyypillisesti edellisiä sukupolvia itsetietoisempia siitä, ettei heillä olisi varaa tehdä lapsia. Kanada on hyvä esimerkki maasta, jossa terveydenhuolto on ilmaista ja hyvää sekä kansalaiset ovat terveitä, mutta pidentynyt opiskelu lykkää lastentekoa mutta huoltosuhde ei kuintenkaan ole vielä niin kestämättömällä tasolla että sitä voisi sanoa viidennen vaiheen maaksi.
Viidennessä vaiheessa eli tavoitellun elämänlaadun ja jatkuvien eriarvoisuuksien aikakautena (engl. The Age of Aspired Quality of Life with Persistent Inequalities) Japani.
2. Tee aikajana, johon sijoitat sairauksien selitysmallien ajankohdat. Voit käyttää eri värejä eri osien kuvaamiseen.
Liitä loppuun kuvaukset kaikista sairauksien selitysmalleista.
3. Tutustu kappaleen avulla Suomaisen terveys- ja sosiaalipalveluiden historiaan. Esittele aikajärjestyksessä perustellen suomalaisen terveys- ja sosiaalipalveluiden kehityksen merkittävimmät kehitysaskeleet mielestäsi 6 tärkeimmän kehitysaskeleen muodossa. Tuo esiin selkeästi vuosiluku.
4. Terveydenhuoltojärjestelmä.
Esittele suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää - perusterveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoito, yksityinen sektori, kolmas sektori. Vastaa myös alla oleviin kysymyksiin!
-Mitkä asiat ovat suomalaisen terveydenhuollon vahvuuksia ja mitkä haasteita?
-Kerro nettisivuja hyödyntäen miten Kouvolassa terveyspalvelut on järjestetty.
-Keitä yksityisiä terveyspalvelujen tarjoajia ja kolmannen sektorin toimijoita Kouvolasta löytyy.
-Kerro vielä miten uusi Sote-uudistus on muuttanut terveydenhuollon järjestämisestä.
5. Terveyden edistäminen nyky-Suomessa.
5.1 Selitä
a) WHO:n Terveyden edistämisen malli
b) preventio
5.2.Terveysvaikutukset tulisi ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa. Keksi konkreettisiä esimerkkejä siitä, miten suomalaisten terveystilanteeseen voidaan vaikuttaa
a) kaupunkisuunnittelulla
b) hinta- ja veropolitiikalla
c) lainsäädännöllä
d) terveysviestinnällä
e) päihteiden saatavuudella
5.3. Terveyspolitiikkaa harjoitetaan kolmella tasolla. Anna esimerkit kansainvälisestä, kansallisesta ja paikallisesta terveyspolitiikasta, joilla voisi olla vaikutusta sinun terveyteesi.
Vapaaehtoinen lisätehtävä:
Katso seuraava video: Rokotteet ja antibiootit. Tee liitteen tehtävämoniste.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/16/rokotteet-ja-antibiootit