tehtävät 24/02/2026
1. Miten Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan vaikuttivat
a) kylmän sodan päättyminen
Kun Berliinin muuri murtui, neuvostotasavallat irtaantuivat ja Neuvostoliitto romahti, Yhdysvalloista tuli ainoa suurvalta maailmassa. Yhdysvallat kykenivät vaikuttamaan kansainväliseen politiikaan paremmin, esimerkiksi Balkaneilla ja Lähi-idässä. Kylmän sodan loppuminen kiihdytti markkinatalouden leviämistä ja sitä mukaa globalisaatiota, joka hyödytti yhdysvaltalaisia yrityksiä. Itä-euroopassa ja entisissä neuvostotasavalloissa avautuivat uudet markkinat. Yhdysvalloissa kasvua oli tuntuvasti finanssi- ja teknologia-alalla, kun 1990-luvulla piilaakson teknologiayritykset toivat teknologiabuumin.
Yhdysvaltojen sotilaallinen rooli muuttui, ei ole enää suurvaltauhkaa, mutta osallistutaan enemmän alueellisiin konflikteihin ja interventioihin. Persianlahden sota, Balkanin sodat, terrorisminvastainen sota.
Ideologinen vaikutus näkyy siinä, että kylmän sodan loppu nähtiin liberaalin demokratian ja kapitalismin voittoina.
Myöhemmin sitten uusia haasteita syntyi, eli Al-Qaidan terrorismia, Kiina haastaa Yhdysvallat suurvaltiuudesta ja on tietynlaisia kriittisiä ääniä että kuuluuko Yhdysvaltojen kuitenkaan olla uhitteleva maailmanpoliisi vai keskittyä maansa asioihin.
b) WTC-isku?
Yhdysvallat ajattelivat pitkään että vaara on siellä lätäkön toisella puolella ja WTC-iskut kolauttivat turvallisuudentunnetta. Yhdysvallat alkoivat keskittymään myös maan sisäiseen turvallisuuteen. WTC-iskun myötä Yhdysvallat alottivat terrorisminvastaisen sodan. Sodat alkoivat Afganistanissa ja Irakissa. Vaikka Yhdysvallat tietysti on edelleen suurvalta, niin silti Yhdysvaltojen luonne alkoi muuttumaan suurvaltaisesta pitkälti turvallisuusvaltioksi, jossa Yhdysvallat alkoivat tulemaan niin turvallisuushakuisiksi, että he alkoivat suosia entistä enemmän joukkovalvontaa. Edward Snowden paljasti Wikileaksissa asiakirjoja kansainvälisestä joukkovalvonnasta jota tapahtuu Yhdysvaltojen ja anglosfäärisiin maihin kuuluvien Five Eyes -maiden parissa.
2. Luettele asioita, jotka lisäävät Kiinan vaikutusvaltaa maailmalla.
Kiinasta tuli vaikutusvaltaisempi talousmahti kylmän sodan loppumisen jälkeen hieman ironisesti siitä syystä, että Kiina halusi tehdä taloudellisia uudistuksia jotka tekisivät Kiinasta enemmän kapitalistisen ja vähemmän kommunistisen, mutta Neuvostoliiton läsnäolo esti Kiinaa avoimesti luovuttamasta kommunismin toimimattomuuden suhteen. Kiinan täytyi muodollisesti esittää olevansa kommunistinen maa Neuvostoliiton rinnalla, vaikka Kiinassa kyllä tiedettiin, ettei kommunismi toimi. Kun Neuvostoliitto romahti, niin alettiin harjoittamaan "kommunismia kiinalaisilla ominaispiirteillä" eli ihan vain kapitalismia. Neuvostoliittolaisen blokkijako-ajattelun murtuminen siis vapautti Kiinan taloutta.
Globalisaatio 2000-luvulla hyödytti Kiinaa. Kiinassa on valtava väestömäärä ja sitä mukaa halpaa työvoimaa. Kiina liittyi vuonna 2001 Maailman kauppajärjestön jäseneksi ja Kiinan vienti räjähti.
Kiina ei ollut vain koko maailman tehdas, vaan he alkoivat kehittämään omaa teknologiaa. Teknologiayritykset kasvoivat, infrastruktuuria kehitettiin ja kiinalaisten keskuudessa on akateemista kilpailua suurien hakijamäärien takia, jonka myötä koulutuksen ja opetuksen taso ovat korkealla tasolla.
Kiinassa ei koettu kylmän sodan lopussa tapahtunutta romahdusta samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa ja Kiina säilytti yksipuoluejärjestelmänsä. Kuten aikaisemmin mainitsin, niin Kiinaa ei kiinnosta pitää yksipuoluejärjestelmää ylläpitääkseen jotain maolaista puhdasoppisuutta, vaan yksipuoluejärjestelmässä on helpompaa tehdä suuria päätöksiä nopeassa ajassa kun kaikki valta keskittyy yhteen puolueeseen. Ei tarvitse demokratioiden tapaan pallotella samoja asioita vuodesta toiseen eri puolueiden kesken.
Kiina haastaa Yhdysvaltoja muun muassa niin, että he tekevät investointeja muualle Aasiaan ja Afrikkaan infrastruktuurin rakentamisen muodossa. Kiinalla on merkittävää teknologian ja internet-palveluiden vientiä, joka on alkanut ohittamaan piilaakson teknologiajättien palveluita. Nuoret eivät käytä yhdysvaltaisia internet-palveluita kuten Instagramia, Facebookia tai Youtubea yhtä paljoa kuin vaikkapa TikTokia.
Internet-palveluiden myötä Kiina on saanut jalan oven väliin pehmeän vallankäytön muodossa. Kiinaa on alettu arvostamaan taiteen, populaarikulttuurin ja muun kulttuurituotannon saralla samassa sarjassa mitä perinteisesti Japania tai Etelä-Koreaa on arvostettu. Vaikka kiinalaista populaarikulttuuria voi arvostaa, niin kyllä siihen liittyy aina riski kiinalaisen yhteiskunnan epäkohtien valkopesemisestä koska kiinalaiset itsekin pakon sanelemina harjoittavat itsesensuuria mediasisältöä tehdessä.
3. Tehtävä Kiinasta. LIITE
Selvitä seuraavien vuosien osalta mitä Kiinassa tapahtui ja mikä oli tapahtuman merkitys.
1912
Perustettiin Kiinan tasavalta, kun Qing-dynastia romahti. Sun Yat-sen johti vallankumousta, joka lopetti 2000 vuotta jatkuneen keisarivallan. Kiinan tasavallan ajasta alkoi modernin Kiinan historia. Vallankumous ei kuitenkaan antanut vakautta, vaan sotapäälliköt alkoivat saada vaikutusvaltaa ja tämä johti Kiinan sisällissotaan. Kiinan sisällissodan osapuolet olivat Mao Zedongin kommunistinen puolue ja Sun Yat-senin ja Chiang Kai-shekin nationalistinen Kuomintang -puolue.
1949
Mao Zedongin johtama Kiinan kommunistinen puolue voitti sisällissodan ja perustettiin Kiinan kansantasavalta. Kiinan nationalistihallinto vetäytyi Taiwaniin. Kiinassa tuli voimaan yksipuoluejärjestelmä ja Mao aloitti erinäisiä kampanjoita.
1958
Tapahtui Kiinan "suuri harppaus eteenpäin" eli pyrittiin nopeuttamaan teollistumista ja kollektivisoimaan maataloutta. Tämä harppaus johti kuitenkin sitten talousromahdukseen ja nälänhätään, jossa kuoli 10 miljoonaa ihmistä. Maon suosio otti osumaa, mutta se heikensi Maon suosiota puolueessa vain hetkellisesti. Tämä johtui siitä, että Maon ympärille kehkeytyi vallankumouksen jäljiltä niin valtava henkilökultti että hän oli käytännössä koskematon ja käytännön taloudenhoito jolla pyrittiin siivoamaan Maon sotkuja, tapahtui kaikessa hiljaisuudessa.
1966
Alkoi kultuurivallankumous jossa Mao halusi poistaa kiinalaisesta kulttuurista kaikki "porvarilliset" vaikutteet ja vahvistaa kommunismin asemaa. Nuoret punakaartit vainosivat virkamiehiä, opettajia ja älymystöä. Kymmenen vuoden aikana oli poliittista kaaosta joka sitten johti koulutuksen romahtamiseen ja Mao Zedongin henkilökultin vahvistumiseen. Henkilökultissa on lähes uskonnollisuuteen hipovia piirteitä, jokaiselle jaetaan pieni punainen kirja josta voi lukea Maon viisauksia ikään kuin he lukisivat jotain pyhää kirjaa. Mao on itsekin sen sanonut, että hän piti siitä, kuinka hänestä tulee pienen punaisen kirjan myötä Kungfutsen tapaisen myyttisen filosofin tapainen hahmo ihmisten mieliin. Pieni punainen kirja oli pakollinen mukana kannettava kirja.
1976
Mao kuoli ja kuoli samalla kulttuurivallankumous. Alkoi valtataistelu, ja vallan otti itselleen Deng Xiaoping joka pisti alulle talousuudistuksen jossa Kiina alkoi pikkuhiljaa gravitoitumaan kohti kapitalistisempaa mallia. Kiinan kampanjapolitiikan ympärillä pyörivä politiikka vaihtuu talouskasvun maksimointiin.
1989
Tiananmenin aukion protestit, niissä opiskelijat ja kansalaiset vaativat itselleen demokratiaa, mutta nämä protestit tukahdutettiin väkivalloin. Kommunistinen puolue lisäsi valvontaa. Diplomaattiset suhteet kärsivät, mutta talouskasvu jatkui.
Millä perusteella Liu Xiaobo joutui vankilaan?
Hän vaati Kiinalta ihmisoikeuksia kuten poliittisen moniarvoisuuden lisäämistä, sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatteita.
Oliko tuomio mielestäsi oikea? Perustele.
Ei, Liu tuomittiin sellaisista syistä jotka ovat oikeusvaltioperiaatteiden vastaisia. Ihmisillä täytyy olla sananvapautta.
Miksi länsimaiden on vaikea puuttua Kiinan tekemiin ihmisoikeusrikkomuksiin?
Kiinasta ollaan taloudellisesti riippuvaisia. Länsimaat ovat riippuvaisia Kiinan kaupasta. Taloudelliset intressit estävät voimakkaan poliittisen painostuksen. Kiina käyttää vaikutusvaltaa kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssä, jossa he voivat estää sellaisten päätösten läpiviemistä jotka voisivat johtaa seuraamuksiin. Kiina valvoo tiukasti internetiä, eikä ulkopuolelta tule juuri lainkaan kritiikkiä Kiinan kommunistista puoluetta kohtaan.
4. Miksi Venäjän ulkopolitiikka on muuttunut agressiivisemmaksi 2000-luvulla?
Venäjä menetti Neuvostoliiton romahtamisen myötä suurvaltastatuksen, jonka se haluaa takaisin. Käytännössä se näkyy vaikutuksen palauttamisena entisiin neuvostotasavaltoihin ja estämällä lännen vaikutusta Venäjän lähialueilla. Venäjä näkee NATO:n laajentumisen lännen etupiirin kasvamisena ja piirittämisenä. Tämä kaikki sitten näkyy aggressiivisena ulkopolitiikkana ja hybridivaikuttamisena. Venäjän intresseihin myös kuuluu Euroopan tekeminen riippuvaiseksi heidän öljystä, kaasusta ja luonnonvaroista, sillä näiden avulla Venäjä kustantaa maansa infrastruktuuria ja saa talouskasvun myötä enemmän vaikutusvaltaa. Vaikka Ukrainan sodalle on annettu tietynlaisia tekosyitä, miten Venäjä mukamas suojelisi venäjänkielistä vähemmistöä Ukrainassa ja heillä on oikeus saada Ukraina koska Ukraina on oikeasti myyttinen Kiovan Rus ja Rus viittaisi Venäjään, niin todellisuudessa kyllä Ukrainan sodassa on kyse Venäjän etupiiriajattelusta.
5. Mitä seurauksia Neuvostoliiton hajoamisella on ollut Euroopan poliittiselle kehitykselle?
Itä-Eurooppaan tuli demokratiaa ja uudet vapaat markkinat. Itä-Euroopan maihin tuli kansalaisyhteiskunta, monipuoluejärjestelmä ja vapaampi media. NATO ja EU alkoivat laajentumaan itään. Venäjän asema heikkeni, mutta se silti pyrkii säilyttämään vaikutusvaltaansa entisiin neuvostotasavaltoihin. Neuvostoliiton romahtamisen myötä myös muissa maissa kuten Jugoslaviassa oli paljon rajakiistoja ja kiihkonationalismia, jotka epävakauttivat alueita levottomuuksillaan. Ideologinen monopoli loppui ja arvot alkoivat moninaistumaan, monissa Euroopan maissa oli paljon itsesensuuria mitä tuli kommunismin kritisointiin ja viimein eurooppalaiset saivat puhua avoimemmin politiikasta.
6. Vertaile Intiaa ja Japania:
a) Miten maiden kehitys on eronnut toisen maailmansodan jälkeen?
Japani oli ydinpommitusten jäljiltä aivan maan tasalla verrattuna Intiaan. Silti, Japanin talous kasvoi raketin lailla ja Intian talous kasvoi ja kasvaa edelleen hyvin hitaasti. Uskoisin sen johtuvan siitä, että Japani uudisti heidän koulutustaan ja alkoi olemaan avoimempi lännen vaikutuksille. Japanissa oli muutenkin ajatus hyvinvointivaltiomaisesta maasta, vaikkei se nyt mikään pohjoismaiden tapainen olekkaan. Intiassa puolestaan koulutusta ei modernisoitu ja siellä elää hyvin vahvasti tämä kastiajattelu. Vaikka Intiassa köyhyyttä on, niin kastiajattelun takia yhteiskunnasta ei haluta tehdä hyvinvointivaltion ideaaleihin pohjautuvaa, sillä kastiajattelussa, karma-ajattelussa, on oikeudenmukaisuusharhaa eli ajatellaan että ihmiset ovat omista valinnoistaan päätyneet surkeaan asemaan.
b) Miltä maiden tulevaisuus näyttää?
Japanissa väestö ikääntyy hurjaa vauhtia, niin Japanilla ei pian tule olemaan varaa liian tiukalle maahanmuuttopolitiikalle. Japanilla ei ole varaa edes nykyisenlaiseen elintasoon, sillä robotiikasta saadut tulot eivät kata kaikkea ja Japanilla on paljon velkaa.
Intialla on ehkä hieman valoisampi tulevaisuus, koska Intiassa on paljon nuorta väestöä ja IT-sektori on noussut kuin raketti. Intiasta saattaa tulla muihin Aasian jätteihin eli Japaniin, Etelä-Koreaan ja Kiinaan katsoen seuraava suurtalous, koska kaikkia näitä kolmea yhdistää kestämätön huoltosuhde. Intia ei saisi kuitenkaan nyt epäonnistua sosiaalisten ongelmien ratkaisussa tai lakaista niitä asioita maton alle vedoten kastiajatteluun, joka elää aika sitkeästi, koska Intiassa koulutuksen laatu ei kaikilla alueilla ole samalla tasolla.
7. Perustele väite: uutiset Afrikasta antavat maanosasta liian negatiivisen kuvan.
Afrikassa tapahtuu paljon kehitystä, mutta siitä ei uutisoida siksi, koska ei hyvät uutiset oikein kiinnosta ketään. Sen myötä syntyy vinouma että Afrikassa asiat olisivat paljon huonommin mitä ne oikeasti ovat. En tiedä voiko sitä kuitenkaan laittaa sen piikkiin. Jos googlettaa "african cities" niin kaikki kuvat näyttävät kaupunkeja jotka ovat täynnä pilvenpiirtäjärakennuksia, länsimainen media on aika vieraantunut siitä miltä afrikkalaiset kaupungit nykypäivänä näyttävät.