tehtävät 25/02/2026
muistiinpanoja
oudot sodat: sota jenkinsin korvasta (war of jenkin's ear), sikasota 1859, sansibarin 38 minuutin sota 1896, sota emuja vastaan 1932, el salvadorin ja hondurasin jalkapallosota 1969.
1. Tee tehtävä 1 kappale 1 (s.13).
Miten seuraavat asiat vaikuttivat kansainväliseen politiikkaan:
a) 30-vuotinen sota 1600-luvulla
Sodan osapuolina olivat protestanttiset ja katolilaiset maat, vaikkakin esimerkiksi Venäjä, Ranska ja Turkki tukivatkin sodan protestanttisia osapuolia vaikkei ne olekkaan protestanttisia maita. Kansainvälisesti se vaikutti katolilaisen maailman heikentymiseen, keski-euroopan taloudelliseen heikentymiseen, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tuhoon (kun saksalaiset ruhtinaskunnat alkoivat kiistelemään katolilaisuudesta ja protestantismista ja jotkut katolilaiset lääninherrat eväsivät oikeuden omistaa maata jos käännyttiin luterilaisuuteen) ja feodalismin murtumiseen. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tuhot olivat merkittäviä, jopa 25-40 % väestöstä kuoli 30-vuotisessa sodassa. Tämä johti Saksan epäyhtenäisyyteen, kun syntyi uusia saksalaisia kuningaskuntia jotka perustuivat uskontoon ja lojaliteettiin. Ruotsista ja Ranskasta tulivat suurvaltoja. Westfalenin rauha loi perustan nykyisille itsenäisille valtioille ja suveneriteettikäsityksille. 30-vuotinen sota oli viimeinen suuri sota, jossa sodan aiheuttajana olisivat uskonnolliset syyt. Sodankäynnin luonne muuttui, esimerkiksi Lützenin sodassa tuliaseiden käyttö kasvoi ja sodankäynnistä tuli ammattimaisempaa ja systemaattisempaa.
b) Wienin kongressi 1800-luvun alussa
Wienin kongressissa päätettiin Napoleonin sotien jäljiltä antaa kruunut takaisin vanhoille hallitsijasuvuille, piirtää rajat uudelleen näille palautetuille monarkioille. Wienin kongressia kutsutaan myös tanssivaksi kongressiksi, sillä siinä sivussa oli useita päiviä kestänyttä ohjelmaa kuten tanssiaisia, konsertteja, teatterinäytöksiä ja metsästysretkiä, muun muuassa. Aikalaissanonta "Wienin kongressi tanssi, mutta ei eteenpäin" kuvasti sitä miten asiat eivät oikein edenneet, kun kogressin tavoitteiden ajamista enemmän osallistujia kiinnosti kulttuuritarjonta. Wienin kongressista alkoi selvä käsitys liberalismin ja konservatismin synnystä ja niiden valtakamppailusta. Konservatiivit alun perin tarkoittivat niitä, jotka eivät halunneet tehdä valtioista tasavaltoja vaan pitäytyä monarkiassa. Liberalismi edusti laajoja yksilönvapauksia, oikeusvaltioperiaatteita ja monarkian murtamista.
c) lennätinyhteys 1800-luvulla
Lennätinyhteydet mullisti kansainvälistä viestintää. Ennen tiedot maailman tapahtumista tulivat epätarkasti useamman päivän tai kuukauden viiveellä toisiin paikkoihin. Uutislehdet pystyivät kertomaan uutiset tuoreeltaan. Kaupankäynnissä ei tarvinnut myöskään spekuloida että kuinka paljon tuotetta pitäisi tuottaa sinä aikana kunnes tulisi seuraava kirje jostakin. Riitti että käytti lennätintä ja kysyi, että onko tuotannolle tarvetta. Tieto kulki paremmin, kaupankäynti helpottui ja koko maailma on ajan hermolla.
d) Yhdysvaltojen nousu maailmanvallaksi 1900-luvun alussa?
Iso-Britannia ei enää ollut merkittävin suurvalta, vaan Yhdysvallat ohittivat teollisuuden kasvamisen ja Yhdysvaltojen maaperältä löydetyn öljyn myötä Iso-Britannian vauraudessa ja vaikutusvallassa. Yhdysvaltalaiset muuttivat kaupunkeihin ja kouluttautuivat, jonka myötä infrastruktuuri kehittyi nopeasti. Yhdysvallat alkoivat siirtymään imperialistiseen aikaan siinä mielessä, että heillä oli tarvetta hankkia siirtomaaomistuksia Puerto Ricosta, Filippiineiltä ja Guamista. Yhdysvalloilla oli tarvetta siirtomaille, mutta Monroen opin mukaisesti Yhdysvallat eivät kuitenkaan halunneet koskea eurooppalaisten siirtokuntia pitkällä tikullakaan. Teoriassa tietysti Yhdysvalloilla olisi ollut tarpeeksi asevoimaa vallata eurooppalaisilta siirtomaita, mutta ei haluttu pilata suhteita. Kaiken lisäksi Yhdysvallat alkoivat liittämään itseensä maita kuten Havajin ja alkoi hallitsemaan Tyynenmeren ja Karibian saaria. Myöhemmin Yhdysvalloista tuli Big Stick -politiikan myötä maailmanpoliisi, jonka tarkoitus on suojella läntisiä valtioita uhilta. Se on täysikäännös Monroen oppiin, jossa Yhdysvallat eivät saaneet puuttua eurooppalaisten tekemisiin.
2. Vertaa kahta kappaleessa 1 esitettyä aatetta: miten ne ovat heijastuneet kansainväliseen politiikkaan?
Jos ajatellaan nyt esimerkiksi liberalismia ja konservatismia, niin tuntuu että läpi ajan on aina ollut sellainen dialektinen rytmi liberalismin ja konservatismin välillä. Välillä ihmiset ajattelevat, että pitäisi uudistua ja joskus ajatellaan, että nyt mennään liian pitkälle ja pitäisi palata vanhaan. Eikä tämä vain itselleen tärkeiltä tuntuvien arvojen säilymisen kannalta, vaan joskus valtiovallat kykenevät luottamaan ihmisen järjenkäyttöön ja kun huomataan ettei se olekkaan itsestään selvää, niin vuorostaan aletaan rajoittamaan vapauksia ja jälleen kerran älähdetään että älkää rajoittako meitä. Uskoisin sen olevan vallankäytössä vääjäämätöntä, että joku aina tulee älähtämään että älkää olko näin lepsuja tai älkää holhoatko meitä.
3. Perustele väite: sotien luonne on muuttunut kylmän sodan ajoista.
Ennen sodat olivat suurvaltojen välisiä tai sitten epäsuoria sijaissotia, mutta nykyään sodat ovat alueellisia kriisejä, sisällissotia ja epäsymmetrisiä sotia joissa suurvalta taistelee ei-valtiollisia toimijoita vastaan. Ennen valtiot olivat merkittäviä toimijoita sodissa, mutta nykyään on myös terroristiryhmiä, kapinallisia, yksityisiä palkka-armeijoita ja ääriliikkeitä. Nykyään sotiminen ei keskity vain aseellisiin konflikteihin, vaan hybridivaikuttamiseen ja kybersodankäyntiin. Kyberiskut, disinformaation levitys, vaaleihin vaikuttaminen ja energiariippuvuuden käyttö painostuskeinona. Sodasta on tullut ainakin 2020-luvulla etäisempää, sillä drooneilla, ohjuksilla, sateliittivalvonnalla ja tekoälyllä voi sotia ilman, että on varsinaisesti fyysisesti taistelemassa, tavallaan se on "etäsotimista". Sodan ja rauhan raja hämärtyy, monet konfliktit jatkuvat taustalla ilman että kukaan edes aina ajattelee että se on edelleen käynnissä. Esimerkkeinä Etelä- ja Pohjois-Korean välinen sota, se ei loppunut Korean sotaan vaan Koreat ovat edelleen muodollisesti sotatilassa. Israel-Palestiina konflikti on kestänyt kauemmin kuin Suomi on ollut itsenäisenä.
4. Tutki rauhanpuolustajat-järjestön nettisivua rauhanpuolustajat.org. https://rauhanpuolustajat.org/
a) Millä eri tavoilla järjestö pyrkii toimimaan rauhan puolesta?
Luin heidän toimintasuunnitelmansa, niin rahoitusta hakemalla, edistämällä turvallisuuspolitiikkaa, tekemällä kasvatus- ja nuorisotyötä joka painottuu rauhankasvatukseen, tekee kansainvälistä kumppanitoimintaa muiden rauhanyhdistysten kanssa ja tekee tiedotustoimintaa.
b) Etsi Teemojamme kohdasta artikkeli ajankohtaisesta kriisistä. Mikä oli mielestäsi artikkelin pääsanoma? Tiivistä se kahteen virkeeseen.
https://rauhanpuolustajat.org/kolumni-kertomusten-ristitulessa/ Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei nyt sinänsä tullut yllätyksenä. Venäjä on hyökännyt aikaisemmin Tšetšeniaan ja keskusteluilmapiiri on ennakoinnut sitä, mitä oli tulossa.
5. Määrittele käsitteet:
a) imperialismi
b) Berliinin konferenssi
c) Kap-Kairo -akseli
d) Tykkivenediplomatia
e) Kulttuuridarwinismi
6. Valitse yksi imperialismia harjoittanut valtio ja selvitä
a) mitä alueita se hankki siirtomaikseen
b) Miten se hallitsi siirtomaitaan.
7. Kuvatehtävä (kappale 3, tehtävä 8) Kuva myös liitteessä.
Tulkitse pilakuvan sanoma
Pohdi, miten osuvana pilapiirrosta voi pitää
Lähteet:
1. https://yle.fi/a/3-9650325
2.