Terve 3 (LOPS21) tehtävien vastaukseni



Aseta omat tavoitteesi Terveys ja yhteiskunta -moduulille

1. Tutki oppimateriaalin sisällysluetteloa. Mitkä aiheet kiinnostavat sinua eniten? Miksi?

1.1.1 Elintason nousu, koulutus ja terveysosaaminen edistävät väestön terveyttä

1.2.1 Elinajanodote on noussut elinolosuhteiden kehittyessä

1.4 Väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuria Suomessa ja maailmalla

1.4.1 Terveyseroja aiheuttavat tekijät liittyvät tiiviisti toisiinsa

1.4.2 Globaalit terveyserot aiheutuvat taloudellisista ja yhteiskunnalllisista tekijöistä

2.2 Esihistoriallisella ajalla vallitsivat demonologiset selitykset

2.2.1 Sairauksien uskottiin syntyvän yliluonnollisten voimien vaikutuksesta

2.2.2 Sairauksia yritettiin parantaa rituaalein ja uhrimenoin

2.3 Antiikin aikana kehittyivät humoraalioppi ja miasmateoria

2.3.1 Humoraalioppi perustui ruumiinnesteiden tasapainoon

2.3.2 Miasman ajateltuun olevan tauteja aiheuttavaa ilmaa

2.4 Keskiajalla terveyttä ja sairautta selitettiin uskonnon avulla

2.4.1 Kristinusko tarjosi apua terveyteen ja sairauteen

2.4.2. Lääkäritoiminta kehittyy ja ammatillistuu vähitellen

2.5 Valistuksen aikana luonnontieteelliset selitykset vahvistuivat

2.5.2 Järki nostettiin ihmisen toimintaa ohjaavaksi tekijäksi

2.6 Moderni aika johti spesifin etiologian syntyyn

2.6.2 Spesifi etiologia muutti yksilöiden ja yhteiskunnan toimintaa terveyden hyväksi

2.7 Nykyinen monietiologinen teoria korostaa sairauksien monitekijäisyyttä

2.7.1 Yhdellä sairaudella on yleensä useita eri syitä

2.7.2 One Health – ihmisten, eläinten ja ympäristön yhteinen terveys

3 Terveys- ja sosiaalipalveluiden historiaa Suomessa

3.1 Terveydenhuollon historiaa

3.1.1 Lääketiede oli aluksi alkeellista

3.1.3 Tuberkuloosi oli vakava kansanterveysongelma sata vuotta sitten

3.1.4 Kansanterveyslaki vuonna 1972 uudisti terveydenhuollon

3.2 Sosiaalipalvelujen avulla vähennettiin kurjuutta

3.2.1 Yhteiskunta otti vastuun apua tarvitsevista

3.2.2 Sosiaalipalvelut lisääntyivät ja monipuolistuivat

4.2.1 Itsehoito ja omahoito ovat vastuunottoa omasta terveydestä

4.1.2 Käypä hoito -suositukset yhdenvertaistavat hoitoa

5 Terveyden edistäminen nyky-Suomessa

5.1 Terveyspolitiikalla edistetään koko väestön terveyttä

5.1.1 Terveyspoliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon

5.1.2 Terveyspolitiikka edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä

5.1.3 Terveyspolitiikka harjoitetaan eri tasoilla

5.1.4 Terveys kaikissa politiikoissa -strategia ottaa terveyden huomioon kaikessa päätöksenteossa

5.2 Terveyden edistäminen on yhteinen asia

5.2.1 Promootion tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn parantaminen

5.2.2 Preventiossa ehkäistään sairauksien riskitekijöitä ja tapaturmien vaaratekijöitä

7.2.4 Vastustuskykyä voi vahvistaa

7.3.4 Terveydenhuollon käyttämät rokotteet on tutkittu huolellisesti

8.1 Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy

8.1.1 Valtimoiden ahtautuminen vaarantaa sydämen ja aivojen toiminnan

8.2.3 Perimä, MBO ja diabetes yhdessä moninkertaistavat sairastumisriskin

8.3 Suurin osa sydän- ja verisuonitaudeista voidaan välttää

8.3.1 Omilla elintavoilla voi ehkäistä sairastumisriskiä

9.4 Yhteiskunnan ratkaisuja diabeteksen ehkäisyyn

9.4.1 Primaari- ja sekundaaripreventio kohdistuvat tyypin 2 diabetekseen

9.4.2 Tetriaaripreventio tukee diabeetikon hyvinvointia

10.1.1 Syövän syynä ovat karsinogeenien aiheuttamat mutaatiot

10.1.2 Syöpä leviää kehossa muodostamalla etäpesäkkeitä

10.2 Omaa syöpäriskiä voi merkittävästi pienentää

10.2.1 Syöpä kehittyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta

10.2.2 Ikä, sukupuoli ja perinnöllinen alttius ovat sisäisiä riskitekijöitä

10.2.3 Tupakka ja alkoholi ovat merkittävimpiä tunnettuja syöpäriskejä

10.2.4 Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ehkäisevät syöpää

10.2.5 Infektioiden aiheuttamat syövät ovat yleisimpiä kehittyvissä maissa

10.3 Yhä useampi paranee syövästä

10.3.1 Suomi on syöpätutkimuksen mallimaa

10.3.2 Syöpien varhainen toteaminen ja seulonnat pelastavat ihmishenkiä

10.3.3 Syöpähoidot ovat monipuolistuneet

10.3.4 Suomessa suurin osa paranee syövästä

11.2 Astma on keuhkoputkien tulehdustila

11.3 Uniapnea on unen aikana tapahtuva hengityshäiriö

11.3.1 Päiväväsymys on tyypillisin uniapnean oire

11.3.2 Painonhallinta ja tupakoimattomuus ehkäisevät tehokkaasti uniapneaa

12 Mielenterveyden häiriöt

12.1 Mielenterveyden häiriöt ilmenevät monella tavalla

12.1.1 Mielenterveyteen vaikuttavat mieltä suojaavat ja uhkaavat tekijät

12.1.2 Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä

12.2 Depressio on mielialahäiriö

12.2.1 Depression taustatekijät ja oireet ovat monimuotoisia

12.2.2 Nuoren depressiota voi olla vaikea tunnistaa

12.2.3 Masennustilasta voi parantua

12.3 Ahdistuneisuushäiriön kanssa pärjää, kun hakee apua

12.3.1 Ahdistuneisuushäiriö vie voimavaroja

12.3.1 Ahdistuneisuushäiriön yksilöllinen hoito helpottaa oireita

12.4.1 Syömishäiriö ei ole vain syömisen ongelma

12.5 Mielenterveyden häiriöt ovat inhimmillistä sekä kansanterveyden ja talouden haasteita

12.5.1 Mielenterveyden häiriöt ovat Suomen kalleimpia tarttumattomia sairauksia

13.1.1 Lähes jokaisella on joskus selkäkipuja

13.2.1 Allergia on immuunijärjestelmän ylireagointia

13.3 Muistisairaudet

13.3.1 Muistisairauksia voidaan hidastaa

13.3.2 Muistisairauksien ehkäisy on aivoterveyden edistämistä

14 Terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä

14.4 Yksilön vapaus ja vastuu omista elintavoistaan

14.4.1 Onko ihminen vastuussa elintapoihinsa liittyvistä sairauksista?

14.4.2 Terveys ja sairaus eivät ole ihmisen omia valintoja

14.5 Moniin lääketieteellisiin toimiin liittyy eettistä pohdintaa

14.5.2 Eutanasia on ristiriidassa lääkärinetiikan kanssa

15 Terveydenhuolto ja etiikka

15.1.1 Keskeistä on ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen

15.1.2 Eriarvoisuus on terveydenhuollon suuri eettinen haaste

15.2 Potilaan oikeudet perustuvat lakiin

15.2.1 Kaikilla on oikeus hyvää hoitoon ja kohteluun

15.2.2 Potilaalla on itsemääräämisoikeus

15.3 Priorisoinnin on perustuttava eettisesti hyväksyttyihin periaatteisiin

15.3.1 Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset

15.3.2 Mitä hoitoja annetaan ja kenelle?

15.3.3 Hyödyn maksimoinnissa merkityksellistä on toiminnan seuraukset

15.3.4 Teknologian kehittyminen ja medikalisaatio lisäävät priorisoinnin tarvetta

16 Terveyden eriarvoisuus Suomessa ja globaalisti

16.1.1 Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa epäoikeudenmukaisia terveyseroja

16.1.2 Suomessa terveyden eriarvoisuus on suuri eettinen haaste

16.1.3 Terveyserojen kaventamisesta hyötyvät yksilöt ja yhteiskunta

16.2 Terveyden eriarvoisuuden kaventaminen on merkittävä terveyspoliittinen haaste

16.2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen eriarvoisuuteen pitää puuttua

16.2.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vähentää eriarvoisuutta

16.3 Eriarvoisuus on globaali ongelma

16.3.1 Kansainväliset organisaatiot tukevat eriarvoisuuden torjuntaa

Olen kiinnostunut eriarvoisuudesta, etiikasta, vastuusta ja palveluiden priorisoinnista. Terveydenhuollon resurssit ovat rajallisia, niin priorisointi on välttämätöntä, ja sen myötä olen kiinnostunut siitä, että millä tavalla terveydenhuolto perustelee avun antamatta jättämistä.

Mielenterveyteen liittyvä kiinnostus tulee henkilökohtaisesta kosketuspinnasta mielenterveyteen. Olen kiinnostunut siitä että miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat ja yleisesti kärsimys, kokemus ja subjektiivisuus ovat kiinnostavia mielenterveyteen liittyvien aiheiden saralla. Mielenterveysongelmia on pidetty vaikeampina sairauksina hoitaa, sillä kärsimykseen liittyy paljon suhteellisuutta, subjektiivisuutta ja tulkinnallisuutta.

Muistisairaudet tulevat myös henkilökohtaisesta kosketuspinnasta, sillä olen lähipiirissäni nähnyt, millaisia muistisairaudet ovat (Altzheimer ja Parkinson). Olen kiinnostunut muistisairauksissa mahdollisista tavoista ehkäistä sitä, kognitiivisesta reservistä eli älyllisesti haastavan elämäntavan yhteydestä muistisairauden hitaampaan etenemiseen ja pyrkimyksistä löytää parannuskeinoja.

Olen myös kiinnostunut siitä, että mitä kaikkea haavoittuvuutta ihmisruumiissa on ja minulla on taipumusta kanssa miettiä elämän hallintaa ja kontrollia. Miten pitkälle ihminen kykenee itse vaikuttamaan terveysasioihin.

2. Sisällysluettelo on jaettu jaksoihin. Laadi kuhunkin jaksoon liittyvä kysymys, johon haluaisit vastauksen tämän moduulin aikana.

Jakso 1: Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy eri aikakausina

Voiko menneiden aikakausien terveyskäytännöistä oppia jotain nykypäiväisten terveysongelmien ratkaisemiseen?

Jakso 2: Tarttuvat taudit ja tarttumattomat taudit

Miksi nyky-yhteiskunnan suurimmat terveysongelmat ovat yhä useammin tarttumattomia sairauksia, ja mitä se kertoo elämäntavastamme?

Jakso 3: Terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä

Onko terveys perusoikeus vai ansaittu etuoikeus?

3. Aseta itsellesi yksi omaan työskentelyysi ja yksi moduulin sisältöihin liittyvä selkeä tavoite.

Tavoitteeni on kirjoittaa mahdollisimman paljon muistiinpanoja itselleni. Yleensä olen tehnyt tehtäviä ihan sellaisenaan, mutta olen oppinut että opin paljon paremmin kun ne ovat jossain tallella ja kaiken lisäksi teen kattavia muistiinpanoja. Ihmisen muisti on niin rajallinen muistamaan kaikkea ulkoa.

Ehkä selvä tavoitteeni moduulille olisi vain käydä nämä kaikki asiat läpi, tehdä tehtäviä ja samalla pohtia tuota mainitsemaani kysymystä siitä, että millä tavoin terveyttä voisi perustella perusoikeudeksi tai ansaituksi etuoikeudeksi.

Miksi elintason nousu parantaa väestön terveyttä?

Paremmalla elintasolla mahdollistetaan paremmin niin aineellisten kuin aineettomien resurssien käyttö. Voidaan syödä monipuolisemmin terveellisempää ja laadukkaampaa ruokaa, joka taas antaa energiaa liikkumiseen ja liikunta on yhteydessä parempaan terveyteen. Elintason nousu vaikuttaa myös aineettomien resurssien käyttöön, sillä mitä enemmän kulttuuripääomaa ihmisellä on, eli koulutusta, taitoja ja kulttuurillista tietämystä, sen paremmin hän menestyy elämän eri osa-alueilla ja kykenee solmimaan kestäviä ihmissuhteita jotka ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen.

Miten yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa väestön terveyteen?

Yhteiskunnallinen päätöksenteko on melko tärkeää siitä syystä, että terveyspolitiikassa voidaan huomata intressejä julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä sitä, että jos niitä resursseja kumpikaan taho ei kykene antamaan, niin ennemmin tai myöhemmin kolmannella sektorilla tarjotaan tietynlaista apua. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa päihderiippuvaisten tapauksessa monet ryhmät kuten AA-liike ja sitten esimerkiksi pedofiileille tarjotussa mielenterveydellisessä terapiassa Sexpo on ainoa konkreettinen taho, joka on nimenomaan erikoistunut heidän auttamiseen. Julkisen ja yksityisen sektorien väliset paineet sitten näkyvät ihmisten terveydessä siten, että jos esimerkiksi Suomi painottuu enemmän yksityiseen sektoriin, niin ne joilla on varaa yksityisen sektorin palveluihin, voivat paremmin. Samaan aikaan, jos Suomi painottuu enemmän julkiseen sektoriin, niin onko sitten etenkin keski- ja hyvätuloisilla ihmisillä niin paljoa motivaatiota sitoutua hoitoon kun ei joudu maksamaan hoidoistaan omasta pussista. Kroonistuneet sairaudet kanssa vaikuttavat negatiivisesti talouteen, niin siksi sitoutuminenkin olisi tärkeää, ja siksi julkisen sektorin terveydenhuoltoa jotkut saattaisivat pitää kalliina, tehottomana eikä siinä ole niin paljoa kannustimia ihmisellä pyrkiä muuttamaan elämäntapojaan. Nämä asiat ovat kuitenkin aika vaikeita eikä suinkaan niin mustavalkoisia.

Mitä tarkoitetaan elinajanodotteella?

Laskelmaa siitä, kuinka pitkän ajan ihminen tulee elämään. Tämä elinajanodote oletetaan siitä käsin, että millaisten terveyspalveluiden ja ympäristön keskelle tiettynä vuonna syntynyt henkilö on syntynyt.

Mitkä tekijät vaikuttavat syntyvyyden ja kuolleisuuden vaihteluun?

Syntyvyyteen vaikuttavat tekijät

Taloudelliset tekijät kuten työllisyys, tulotaso, asumisen hinta, yms. sillä taloudellinen epävarmuus aiheuttaa heikompaa syntyvyyttä, mutta lähinnä länsimaissa. Kehittyvissä maissa syntyvyys on korkeampaa vaikka oltaisiin köyhempiä, mutta lapsikuolleisuus on suurempaa. Naisten korkeampi koulutustaso korrelloi myöhäisempään perheenperustamiseen ja pienempän lapsilukuun. Tiedetään paremmin ehkäisystä ja sitä osataan käyttää oikeaoppisesti, jonka myötä koulutetuille naisille tulee vähemmän vahinkoraskauksia. Pienempi lapsiluku liittyy siihen, että koulutuksen tehdessä perheenperustamisesta myöhäisempää, niin naisen hedelmällisyyskään ei kestä järin kauaa. Syntyyyden lasku itsessään liittyy myös esimerkiksi siihen, että naiset ovat paljon koulutetumpia kuin miehet. Harvemmin akateeminen nainen tulee juttuun matalastikoulutetun duunarimiehen kanssa, joten joko akateeminen nainen kilpailee toisten akateemisten naisten kanssa siitä harvinaislajiksi tulleesta akateemisesta miehestä tai pysyy sinkkuna. Tämähän sitten selittää sen, miksi sukupuolten väliset arvomaailmat ovat eriytyneet. Uskonto oli usein myös asia, jonka avulla velvoitettiin ihmisiä hankkimaan lapsia, mutta yhteiskunta on maallistunutta. Lestadiolaisperheissä oli aika tyypillistä, että oli noin 8-12 lasta, mutta sitten he ovat maallistuneet niin että he käyttävät salaa ehkäisyä ja ymmärtävät omakohtaisestikkin sen, että ei noin ison perheen pyörittäminen ole kasvatuksellisesti kestävää. Lestadiolaisperheessä usein osa sisaruksista tulee laiminlyödyiksi. Mediassa, ainakin minun aikanani, niin elokuvissa, sarjoissa ja viihteessä esitettiin vanhemmuus asiana joka on ihan täyttä helvettiä, rääkyviä lapsia ja kaaosta. Perhevapaat, lapsilisät, päivähoidon saatavuus, mahdollisuus yhdistää perhe ja työ. Neuvolajärjestelmä. Lapsettomuushoitojen saatavuus. Synnytyksen turvallisuus.

Kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät

Terveydenhuollon taso eli millaista on hoidon saatavuus ja laatu. Rokotusten saatavuus. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Elintaso, eli ravitsemus, asumisolot, puhdas vesi. Työolot ja työturvallisuus. Elintavat, kuten päihteiden käyttöön, tupakointiin, liikuntaan ja ravintoon liittyvät tekijät. Stressi ja mielenterveys. Koulutus vaikuttaa siihen, että on parempaa terveysosaamista, jonka myötä on kykyä tunnistaa oireita, hakeutua hoitoon ja sitoutua hoitoon. Yhteiskunnalliset kriisit kuten sodat, pandemiat, luonnonkatastrofit, talousromahdukset. Väestörakenteellisesti voidaan tarkastella ikärakennetta, jossa vanheneva väestö korrelloi korkeamman kuolleisuuden kanssa.

Miten sosioekonominen asema ja terveyserot liittyvät toisiinsa?

Aika itsestään selvästi, voisi jopa sanoa että ne ruokkivat toisiaan koko elämän aikana. Materiaaliset elinolot vaikuttavat. Heikompi asema assosioituu huonompaan asumiseen (ulkomailla on melua, saasteita ja kosteutta, mutta Suomessa lähinnä pikemminkin sosiaalisten ongelmien näkyvyyttä huonossa naapurustossa). On fyysisesti kuormittavampaa työtä, vähemmän vapaa-aikaa ja näiden myötä palautuminen on vähäisempää. Talous on epävakaampaa. Nämä kaikki kuluttavat terveyttä pitkässä juoksussa. Alhaisempaan asemaan päätyminen luo suurempaa todennäköisyyttä tupakointiin, epäterveelliseen ruokavalioon, vähäiseen liikuntaan ja päihdeongelmiin. Tämä siksi koska stressi on jatkuvaa, tulevaisuudenusko on heikoimpi ja tervelliset valinnat vaativat rahaa, aikaa ja energiaa. Heikko asema korrelloi psykologisen kuormituksen ja sen kautta vakavempiin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Pitkittynyt heikko asema aiheuttaa kroonista stressiä, krooninen stressi kohonneen kortisolin kanssa ja kohonnut kortisoli sydän- ja verisuonitautien, masennuksen, immuunijärjestelmän heikkenemisen yms. kanssa. Yhteys toimii myös toiseen suuntaan. Huono terveys aiheuttaa heikompaa koulumenestystä, vaikeampaa työllistymistä, enemmän poissaoloja, pienempiä tuloja ja työuran katkeamisia. Heikko terveys siis johtaa alentuneeseen sosioekonomiseen asemaan. Heikko sosioekonominen asema ja heikko terveys luovat noidankehän. Heikompi asema → huonompi terveys → heikompi työ- ja koulutusasema → heikompi asema. Tätä kutsutaan terveyserojen kumuloitumiseksi elämänkulun aikana. Erot alkavat jo lapsuudessa, koska lapsen vanhempien asema vaikuttaa ravintoon, asuinalueeseen, kouluihin, terveydenhuollon käyttöön ja stressiympäristöön. Terveyserot alkavat ennen kuin lapsi on tehnyt yhtäkään omaa valintaa.

1. Väitteet – oikein/väärin

Itsekorjautuva tehtävä

Onko väite oikein vai väärin?

a. Suomessa maaseudulla terveydentila on pääsääntöisesti parempi kuin kaupungeissa. Tämä johtuu stressittömämmästä elämästä, puhtaammasta ilmanlaadusta sekä suuremmasta yhteisöllisyydestä.

b. Elinajanodote ja terveys ovat lisääntyneet viimeisen sadan vuoden aikana kaikkialla maailmassa.

väärin (Vastasit oikein. Se perustuu palvelujen saatavuuteen.)

c. Merkittävin kehittyvien maiden elinajanodotetta alentava tekijä on suuri imeväis- ja lapsikuolleisuus.

oikein (Vastasit oikein! Väite pitää paikkansa.)

d. Viime vuosikymmenten aikaisten terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävien kansanterveysohjelmien avulla on pystytty merkittävästi lisäämään suomalaisten terveyttä sekä kaventamaan terveyseroja.

oikein (Vastasit oikein! Väite pitää paikkansa.)

e. Sosioekonomiset terveyserot periytyvät helposti seuraavalle sukupolvelle.

oikein (Vastasit oikein! Väite pitää paikkansa.)

f. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa jonkin yksilön tai väestöryhmän selkeää huono-osaisuutta saman valtion keskimääräiseen tasoon verrattuna.

väärin (Vastasit oikein. Kyseessä on suhteellinen köyhyys.)

2. Käsitteet – yhdistä

Yhdistä oikea selitys ja käsite.

alle 1-vuotiaana kuolleiden lasten osuudesta käytettävä käsite - imeväiskuolleisuus

koulutuksen, ammatin, tulotason ja varallisuuden luoma tarttumapinta yhteiskuntaan, joka vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja sairastumisriskiin - sosioekonominen asema

tilastollinen määre, jolla kuvataan työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työvoiman määrään - huoltosuhde

alle 5-vuotiaana kuolleiden lasten osuudesta käytettävä käsite - lapsikuolleisuus

väestön sairastavuudesta ja ennenaikaisesta kuolleisuudesta aiheutuvaa terveyden ja toimintakyvyn menetystä väestössä kuvaava käsite - tautitaakka

viisiportainen malli, jonka mukaan maailman valtioita voidaan vertailla niiden väestön syntyvyydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa havaittavien muutosten perusteella - epidemiologinen siirtymä

3. Epidemiologisen siirtymän vaiheet – lajittele

Sijoita väitteet oikeaan epidemiologisen siirtymän vaiheeseen.

Vaihe 1

Syntyvyys ja kuolleisuus ovat molemmat korkealla tasolla. Imeväisyys- ja lapsikuolleisuus on suurinta.

Suuren osan kuolemista aiheuttavat erilaiset tarttuvat taudit sekä aliravitsemus.

Vaihe 2

Väestönkasvu on suurinta.

Kuolleisuus laskee hyvin nopeasti mm. parantuneen hygienian ja terveydenhuollon kehittymisen, esim. rokotteiden, ansiosta.

Vaihe 3

Väestönkasvu hidastuu. Tämä on seurausta mm. koulutuksen ja naisten aseman parantumisesta, perhesuunnittelusta ja ehkäisymenetelmien käytön lisääntymisestä.

Elämäntavoista johtuvat tarttumattomat pitkäaikaissairaudet alkavat lisääntyä samalla kun tartuntatautien merkitys kuolleisuuden aiheuttajana vähenee.

Vaihe 4

Vaihetta kuvaa lähes pysähtynyt väestönkasvu.

Valtiolla on riittävästi varallisuutta huolehtia väestön terveydestä mm. panostamalla ennaltaehkäisevään terveyspolitiikkaan.

Vaihe 5

Huoltosuhde heikkenee, kun syntyvyys laskee kuolleisuutta alemmalle tasolle.

4. Maailman terveyserot

Valitse yksi valtio, jonka elinoloja lähdet tarkastelemaan. Selvitä maan nykytilaa listaamalla terveyttä tukevia ja uhkaavia tekijöitä alla olevien näkökulmien avulla. Tehtävän voi tehdä myös ryhmätyönä niin, että vertaillaan eri epidemiologisen siirtymän vaiheissa olevia valtioita.

sivistys ja ihmisoikeudet (esim. koulutus, tasa-arvo)

elinolosuhteet (esim. asuin- ja työympäristö, terveydenhuollon ja sosiaalijärjestelmän toimivuus, väestöntiheys, hygienia, elinajanodote)

elintavat ja sairastavuus

maan poliittinen tilanne (esim. sodat, konfliktit)

maantieteellinen sijainti (esim. riski luonnonkatastrofeille, kuumuus/kylmyys, sateisuus/kuivuus)

taloudellinen tilanne (valtion köyhyys/vauraus, väestön tulotaso)

Venäjän federaatio

Koulutusjärjestelmä on globaalilla tasolla hyvä, mutta koulutuksen laatu vaihtelee alueittain. Koulutusjärjestelmä pohjautuu laajaan peruskoulutukseen ja kansainvälisesti lukutaito on korkea, eli sivistyksen perusta on kunnossa. [1] Koulutuksen laadun vaihtelu liittyy kuitenkin esimerkiksi yhteiskunnallisen opetuksen puolueellisuuteen.

Ihmisoikeudet ja kansalaisvapaudet ovat voimakkaasti rajoitettuja. Hallituksen kritisointi on riskialtista, sillä kokoontumis- ja ilmaisunvapaus ovat heikosti suojattuja, oppositio ja ihmisoikeuspuolustajat joutuvat usein oikeudelliseen vainoon tai pidätyksiin. Erinäisiä ihmisoikeusjärjestöjä julistetaan ääriliikkeiksi ja niiden toiminta on kiellettyä. Venäjällä on oikeuslaitoksen heikon riippumattomuuden takia myös kidutuksia [2][3] ja tietyissä Venäjän federaation tasavalloissa, kuten Tšetseniassa ja Dagestanissa hallinnon puolisotilaallinen armeija (Tšetšeniassa mm. Kadyrovtsy [3]) saattaa tappaa siviilejä. LGBT+-yhteisö ja muut vähemmistöryhmät kohtaavat laillista ja sosiaalista syrjintää. Esimerkiksi moskovalainen sateenkaarijärjestö “Moscow Community Centre for LGBT+ Iniatives” on joutunut Venäjällä “ulkomaalaisten agenttien” listalle, leimannut järjestön äärijärjestöksi ja he ovat evakuoinneet Tšetšeniasta seksuaalivähemmistöihin kuuluvia tsetšeeneitä. [4]

Elinajanodote on matala verrattuna moniin Euroopan maihin, noin 70 vuotta. Kuitenkin syrjäisimmillä alueilla Siperian suunnalla, kuten Tuvassa, eletään vain 60-vuotiaiksi. [8] Alueelliset erot terveyspalveluiden saannissa ovat suuria, sillä taloudellinen epätasa-arvo on suurta. Ukrainan sodan myötä taloudellinen epätasa-arvo on suurentunut, ja Venäjän köyhät kärsivät entistä pahemmasta köyhyydestä, jonka myötä terveydenhuollon laatu ja saatavuus on entistä heikompaa. [13] Venäjällä syntyvyys on heikkoa. Putinin aikakaudella on muun muassa pyritty luomaan heikkoja kannustimia, kuten suurperheille ilmaisia kouluruokailuja ja yli 10 lasta tekeville Neuvostoliiton ajoilta tuttuja suurperhemitaleja joita annettiin automaattisesti suurperheille (Neuvostoliitossa jaettiin Äidillisen loiston ritarikunnan mitaleja ja ”Sankariäiti” -mitaleja, ja Putin sitten toi nämä mitalit uudestaan käyttöön Vanhemmuuden loiston ritarikunnan ja ”Sankariäiti” -mitalin uudelleentuomisen muodossa). Nämä mitalit olivat Neuvostoliitossa sellaisia, että niissä tarjottiin myös konkreettista taloudellista tukea suuremman lapsilisän muodossa, mutta nykyään ei saa mitään muuta kuin mitalin. [10][11]

Terveyskampanjoita on yritetty kohdentaa esimerkiksi alkoholin haittojen vähentämiseksi, mutta alkoholin ja tupakoinnin kulutus on edelleen korkea. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan alkoholinkulutus on edelleen Euroopan maiden korkeimpia. Esimerkiksi Vologdan seudulla jopa 71% työikäisten miesten kuolemista linkittyy alkoholin suurkulutukseen. Vologdan alkoholinkulutus nousi Ukrainan sodan alkaessa rajusti, jopa 30%. [14]

Venäjä on ollut pitkään sodassa Ukrainassa, mikä vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. Suuria ihmishenkien menetyksiä, taloudellinen rasitus, traumaperäisiä terveysongelmia ja niistä juontuvaa yhteiskunnallista polarisaatiota. Ilmapiirin kiristyessä Venäjän hallinto rajoittaa opposition toimintaa ja tiedonvälitystä. [2]

Suuri maa-alue on täynnä luonnonresursseja, jotka tarjoavat taloudellisia mahdollisuuksia (energia, maatalous yms.) mutta samalla suuri pinta-ala vaikeuttaa palveluiden saatavuutta ja lisää logistisia haasteita. Terveyshaasteet voivat palvelun saatavuuden puutteen lisäksi liittyä myös etenkin Siperiassa arktisen ilmaston ankaruuteen.

Venäjä on globaalilla mittakaavalla korkean tulotason maa ja peruspalveluilla on rahoitusta. Köyhyyttä kuitenkin on syrjäseuduilla ja suurperheiden keskuudessa. Venäjällä on taloudellista epätasa-arvoa, syrjäseutulainen saattaa tienata vain muutamia satoja euroja vastaavia summia kuukaudessa, kun taas Moskovassa ja Pietarissa tulotaso on kutakuinkin samaa luokkaa kuin Euroopassa yleisesti. Taloudellisen korruption muodot, kuten lahjonta, on yleistä ja tämä heikentää tehokkaiden julkisten investointien tekemisen. [16] Ukrainan sodasta tulleet taloudelliset pakotteet ovat hidastaneet talouskasvua ja laskeneet investointeja. Venäjällä on myös huoltosuhde huonontunut, sillä väestö vanhenee, lapsia ei synny tarpeeksi ja kaiken lisäksi Ukrainan sodassa kuolee paljon ihmisiä, joten se vielä pahentaa huoltosuhdetta. [15]

Lähteet:

1. https://ourworldindata.org/country/russia
2. https://www.amnesty.org/en/location/europe-and-central-asia/eastern-europe-and-central-asia/russia/
3. https://www.refworld.org/sites/default/files/legacy-pdf/en/2006-5/46963b020.pdf
4. https://en.wikipedia.org/wiki/Moscow_Community_Centre_for_LGBT%2B_Initiatives
5. https://novayagazeta.ru/articles/2021/03/10/eto-ne-povod-szhigat-nas
6. https://www.ohchr.org/en/documents/country-reports/a79508-situation-human-rights-russian-federation-report-special
7. https://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_11_03_tuva.html
8. https://sashamaps.net/docs/maps/life-expectancy-in-russia/
9. https://apnews.com/article/russia-birth-rate-population-demographics-putin-63ab4675ff6d4e415630b7c830799077
10. https://en.wikipedia.org/wiki/Mother_Heroine
11. https://en.wikipedia.org/wiki/Mother_Heroine_(Russia)
12. https://eng.rosstat.gov.ru/storage/mediabank/Russia%202025.pdf
13. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2022/729375/EPRS_BRI%282022%29729375_EN.pdf
14. https://www.reuters.com/world/europe/russian-region-proposes-curbs-alcohol-sales-citing-horrific-mortality-figures-2024-10-30/
15. https://www.lemonde.fr/en/international/article/2025/07/16/russia-is-facing-a-labor-shortage_6743443_4.html
16. https://en.wikipedia.org/wiki/Corruption_in_Russia

5. Aineistotehtävä: Väestöpyramidit (painetun kirjan tehtävä 1)

Tutustu oheisiin väestöpyramideihin, jotka esittävät suomalaisten ikä- ja sukupuolijakaumaa vuosina 1917 ja 2021.



a. Mitä eroja huomaat ikä- ja sukupuolijakaumissa?

Vuoden 1917 väestörakenne on pyramidimainen, eli leveä nuorin ikäryhmä ja kapenee vanhempiin. Syntyvyys oli korkealla. Vuoden 2021 väestörakenteessa puolestaan on leveämpi keskiosa lähes kaikissa ikäryhmissä paitsi 70-vuotiaista vanhempien kohdalla. Suuri osa on siis vanhuksia, ja ikäjakauman keskellä on suuri ikäluokka. Sukupuoliero korostuu vanhoissa ikäluokissa, naisia on huomattavasti enemmän 70-vuotiaita vanhemmissa.

b. Missä epidemiologisen siirtymän vaiheessa Suomi on ollut vuosina 1917 ja 2021? Perustele vastauksesi.

Vuotena 1917 oli ollut toinen vaihe, koska syntyvyys alkoi nousemaan samalla kun kuolleisuus alkoi laskemaan, jonka myötä tuli väestökasvua. Väestökasvu näyttäytyy lasten suurena määränä.

Vuotena 2021 oli ollut viides vaihe, koska tilastosta näkee niin matalaa syntyvyyttä kuin matalaa kuolleisuutta. Tämä johtaa nopeaan väestön vanhenemiseen.

c. Mistä erot voivat johtua?

Terveydenhuollon ja elintason paranemisesta. Tartuntatauteja on pystytty ehkäisemään hyvällä hygienialla, rokotteilla ja antibiooteilla (vaikka tietysti antibiootteja on kritisoitu virusten resilienssin kasvattamisesta). Parempi ravitsemus parantaa väestön yleisterveyttä. Perusterveydenhuollon palveluita alettiin rakentamaan. Syntyvyyden lasku liittyy teollistumiseen ja naisten koulutustason nousuun, joka johtaa myöhempään lasten hankkimiseen ja pienempiin perheisiin. Ehkäisy ja perhesuunnittelu myös pienentää perheiden kokoa. Eliniän pidentyessä vanhuksia alkaa olemaan enemmän. Ei ole ollut vuonna 2021 pitkiin aikoihin merkittäviä sotia, eikä tappavia tauteja, vaan ihmiset kuolevat lähinnä elintapasairauksiin jotka syntyvät pitkän ajan elintapatottumuksista.

6. Aineistotehtävä: Kuolemansyyt (painetun kirjan tehtävä 2)

Tutustu oheiseen Tilastokeskuksen aineistoon.



a. Kerro tiivistetysti suomalaisten yleisimmistä kuolemaan johtaneista sairauksista.

Verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet, muistisairaudet ja tapaturmat.

b. Mistä erot kuolleisuuksien välillä johtuvat?

Verenkiertosairauksissa miehet sairastuvat useammin kuin naiset, koska sellainen ruokavalio mitä pidetään niin sanotusti ”maskuliinisena”, on epäterveellistä. Yleensä se koostuu punaisesta lihasta (naudan- ja sianliha), prosessoidusta lihasta (makkara, pekoni, lihaleikkeleet), hiilihydraattipitoisesta eineksistä, alkoholista, rasvaisesta, suolaisesta ja paistetusta ruoasta, pikaruoasta, on vähän kuitua ja annoskoot ovat suuria. Miehet eivät syö paljoakaan vihanneksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, kalaa, kasviöljyjä eikä palkokasveja.

Kasvaimiin kuolleita on paljon, koska jälkiteollisessa kaupunkiympäristössä on paljon karsinogeenejä, kuten ilmansaasteissa. Miesten suurempi osuus kasvaimiin kuolleista johtuu siitä, että miehet tupakoivat, käyttävät alkoholia ja syövät punaista lihaa yli suositusten. Punaisen lihan liikasyönnin karsinogeenisyys perustuu siihen, että liharuoka sulaa hitaasti suolistosta, jonka myötä hitaasta palamisesta syntyy suolistoon karsinogeenejä, joka sitten aiheuttaa suolistosyöpää. [1]

Dementiaan kuolee enemmän naisia kuin miehiä, koska naiset elävät pidempään. Miehet kuolevat sydän- ja verisuonitauteihin, tapaturmiin ja päihteisiin. Muistisairaus ei ehdi kehittymään merkittäväksi kuolinsyyksi miehillä. Uskoisin, että tulevaisuudessa naisten muistisairauskuoleman tulevat hieman vähenemään, kun nuoremmat ja koulutetut naiset omaavat enemmän kognitiivista reserviä, mutta naisilla tulee silti olemaan tulevaisuudessa enemmän muistisairauksia kuin miehillä koska elinajanodote on pidempi.

Tapaturmat ovat yhteydessä maskuliiniseen kulttuuriin tyypilliseen riskinottoon. Yleensä harrastukset ovat vaarallisia, kuten extreme-urheilua, nyrkkeilyä, autourheilua, jonka myötä syntyy vammoja, jotka lyhentävät miesten elinajanodotetta huomattavasti.

Lähteet:

1. https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/cancer-carcinogenicity-of-the-consumption-of-red-meat-and-processed-meat/

Miten primitiivisen ajan ihmiset ajattelivat sairauksien syntyneen?

Primitiiviset ihmiset ajattelivat sairauksien syntyneen demoneista tai sitten jonkinmoisen jumalahahmon vihastumisesta. Yleensä sitten joko ihmisestä pyrittiin häätämään nämä demonit pois kehosta tai sitten lepyteltiin jumalahahmoa rukouksilla, rituaaleilla ja uhrilahjoilla.

Ketkä paransivat sairaita antiikin aikana?

Antiikin uskontoihin assosioituvat papistoon kuuluvat, ”kansantietäjät” ja yrttiparantajat. Mitään varsinaista kirurgiaa ei ollut, vaan leikkaukset varattiin loukkaantuneille sotilaille ja ne leikkauksetkin olivat vielä hyvin alkeellisia.

Mitä humoraalioppi tarkoittaa?

Humoraaliopissa uskotaan, että jokaisessa ihmisessä on neljä nestettä ja niiden nesteiden tasapaino määritti ihmisen terveyttä. Nesteinä ovat perusneste eli veri, keltainen sappi, musta sappi (eli melankolia) ja lima.

Mitä ovat miasmat?

1700- ja 1800-luvuilla ajateltiin, että maassa mätänevästä aiheesta kehittyy myrkyllistä ilmaa joka aiheuttaa kulkutauteja. Miasma tulee kreikan kielestä saastuttamista tarkoittavasta sanasta. Miasmasta syntynyt huonon ilman käsite on myös levinnyt italian kieleen ja malarialle nimi tuli sanoista ”mala aria”, joka tarkoittaa ”huonoa ilmaa”.

Miten sanitaatio ja hygienian paraneminen vaikuttivat väestön terveyteen?

Ihmiset eivät enää sairastuneet kulkutauteihin, tulehduksia oli vähemmän, haavoja pystyttiin parantamaan tehokkaammin. Kuolleisuus väheni, mutta myöhemmin ihmiset alkoivat sairastumaan tarttumattomiin sairauksiin eli elintavoista juontaviin sairauksiin.

Miten sairastumista pyrittiin selvittämään?

Sairastumista selitettiin usein yliluonnollisilla tekijöillä, humoraaliopin mukaisella käsityksellä tasapainon häiriöistä (antiikin neljän nesteen oppi eli veri, lima, musta sappi ja keltainen sappi) ja ympäristötekijöistä kuten ”huonosta ilmasta”, saastuneista alueista, vuodenajoista ja säästä.

Ketkä toimivat parantajina?

Papit, uskonnolliset johtajat, munkit/nunnat, shamaanit, tietäjät, noidat, kansanparantajat ja myöhemmin lääkärit. Parantaminen oli usein yhdistelmä rukousta, rituaaleja, kasvilääkintää ja kansanperinnettä.

Kenellä oli valta hoitaa sairaita?

Uskonnollisilla instituutioilla (kirkko, temppelit, luostarit), valtioilla ja hallitsijoilla, lääkäreillä ja paikallisesti myös kyläyhteisöllä ja suvulla.

Miten sairautta tutkittiin?

Havaintoihin, kokemukseen, kehon toiminnan tulkintaan, astrologiaan ja uskonnollisiin merkkeihin, myöhemmin ruumiinavauksiin ja anatomian tutkimukseen perustuen.

Millaisia hoitolaitokset tai sairaalat olivat?

Varhaisimmat sairaalat olivat luostareita ja hospitaaleja. Ne olivat köyhille ja pyhiinvaeltajille tarkoitettuja hoitopaikkoja. Ne olivat usein epäsiistejä ja ahtaita. Vasta 1800-luvulla syntyivät nykypäiväiset sairaalat, joissa oli hygieniaa, hoitomenetelmiä ja lääkäreiden johtama hoito. Ennen se oli piispojen, pappien ja igumeenien määräämää hoitoa.

Millaisia potilaiden kokemukset sairauksista ja niiden parantamisesta olivat?

Pelkoa ja epävarmuutta kun ei tiedetty mikä on hätänä, kipua oli koska ei ollut tehokasta kivunlievitystä, toivottiin parasta rukouksen ja ihmeiden kautta ja yhteisöllistä tukea sai perheeltä ja kyläyhteisöltä.

Mikä vaikutus ympäristöllä oli sairastumiseen ja sairauden hoitamiseen?

Likainen vesi ja huono hygienia lisäsivät sairauksia. Kaupungistuminen levitti epidemioita. Ravinto, asuminen ja työolosuhteet vaikuttivat terveyteen. Luonnonkasvit olivat tärkeä osa lääkintää.

1. Sairauskäsitykset – yhdistä

Mikä sairauskäsitys?

Kehittyvän lääketieteen avulla sairauksien huomattiin aiheuttavan muutoksia tietyissä soluissa ja kudoksissa. Syntyi ”yksi syy – yksi sairaus” -ajatus. Puhtauteen ja hygieniaan alettiin kiinnittää yhä suurempaa huomiota niin yksilö- kuin yhteiskunnan tasolla.

spesifi etiologia

Lääketieteellinen tutkimus alkoi osoittaa, että yhdellä sairaudella saattaakin olla useita eri syitä ja sairastumisriskiä lisäsivät esimerkiksi perimä, elämäntavat, ympäristö ja sattuma – sekä kaikkien näiden yhteisvaikutus.

monietiologinen teoria

Sairauksien uskottiin syntyvän yliluonnollisten voimien vaikutuksesta. Niitä yritettiin parantaa rituaalein ja uhrimenoin.

demonologinen sairauskäsitys

Terveyden uskottiin rakentuvan neljän erilaisen nesteen tasapainosta, jossa nesteiden epätasapaino tarkoitti sairautta. Hoidon, esim. kuppauksen, tavoitteena oli palauttaa kehon nesteet tasapainoon.

humoraalioppi

Sairauksien uskottiin olevan jumalten lähettämiä rangaistuksia. Niistä ei voinut parantua muuten kuin katumalla syntejään tai rukoilemalla.

teogeeninen sairauskäsitys

Sairauksien leviämistä selitettiin ilmassa olevalla myrkyllisellä ominaisuudella, joka levitti ja aiheutti kulkutauteja. Sen uskottiin syntyvän kaupunkien ahtaissa, köyhissä ja kurjissa oloissa liasta, mätänevistä jätteistä ja ulosteista. Tämä loi pohjan hygieniakäsitykselle.

miasma

2. Ajanjaksot – yhdistä

Yhdistä oikea ajanjakso joko tapahtumaan tai henkilöön.

Noin 460–377 eaa ja 130–200 jaa

Hippokrates ja Galenos

1981

HIV

1928

penisilliini keksitään

1200-luvulta alkaen

ensimmäiset yliopistot perustettiin, mikä johti vähitellen lääkärin ammatin syntyyn

1917–1918

espanjantauti, noin 100 miljoonaa kuollutta

1346–1353

musta surma, joka tappoi noin 30–50 % maailman väkiluvusta

1796 eteenpäin

ensimmäiset rokotteet keksitään

1600-luku

mikroskoopeilla tehtyjen havaintojen pohjalta syntyi ajatus, että taudit saattavat olla tarttuvia, ja niitä aiheuttavat elolliset mikroskooppiset eliöt

1882

tuberkuloosi-bakteeri löydetään ja sen vastustamistyö aloitetaan

1800-luvulla

kolera; maailmanlaajuisia pandemioita, nykyään lähinnä paikallisina endemioina poikkeusoloissa esim. Etelä-Amerikassa ja Afrikassa

3. Käsitykset sairauksista – valitse

Valitse ne yhteydet, joihin käsitykset kuuluvat. Sama käsitys voi kuulua useampaan yhteyteen.

a. syntinen ihminen oli syyllinen sairauksiinsa, joten häntä syrjittiin ja hänet karkotettiin yhteisöjen ulkopuolelle

- uskonto

b. keskiajalla vallalla olleet sairauden selitysmallit

- humoraalioppi

- miasma

- uskonto

c. shamaanit, noidat tai loitsupapit huolehtivat yhteyksistä yliluonnolliseen

- demonologiset selitykset

d. lääketieteen kehittymisen myötä 1800-luvulla syntynyt tarkempi käsitys sairauksien synnystä

- spesifietiologia

e. heräsi kiinnostus siihen, miten ympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen; keskeisiksi tekijöiksi muodostuivat ilma ja vesi

- miasma

f. vaivojen parantamiseen käytettiin perimätiedon avulla kerättyä tietoa kasveista ja yrteistä

- demonologiset selitykset

g. erilaisten kuvantamismenetelmien avulla saatu tarkentunut tieto synnytti ajatuksen monitekijäisistä sairauksista

- monietiologinen teoria

h. lähes 2000 vuotta vallalla ollut uskomus sairastumisen syistä

- humoraalioppi

4. Sairauksien hoito (painetun kirjan tehtävä 1)

Millä tavalla sairauksia on hoidettu aikojen saatossa?

Varhaiskulttuureissa hoitokeinoina käytettiin shamaanien, noitien ja tietäjien loitsuja, rukouksia, uhrilahjoja, rituaaleja ja joissain hyvin kehittyneissä varhaiskulttuureissa kuten Egyptissä ja myös inkojen keskuudessa porattiin kalloja uskoen, että sen avulla päästetään ulos päässä olevia henkiä. [1]

Antiikin Kreikassa Hippokrateen ja Roomassa Galenoksen vaikutuksesta oli humoraalioppia eli uskottiin, että neljä ruumiinnestettä, veri, keltainen sappi, musta sappi ja lima ja niiden tasapainoilu kehossa vaikuttaa ihmisessä sairauksien ilmaantumiseen. Kaiken lisäksi Hippokrates korosti nykypäivän lääketieteelle tuttuja parannuskeinoja, kuten hyvää ruokavaliota, liikuntaa, lepoa, kuumia kylpyjä ja näin edespäin.

Hoidossa käytettiin kuppauksia ja suoneniskuja päästäkseen eroon ”huonosta verestä” (”huono veri” oli verta, joka oli ”pilaantunutta” tai jossa oli liikaa sitä kolmen muuta ruumiinnestettä, eli melankolisessa veressä sekottui liikaa mustaa sappea, kolerisessa veressä oli liikaa keltaista sappea ja flegmaattisessa veressä oli liikaa limaa). Uskottiin, että huono veri aiheuttaa, ruumiinnesteestä riippuen, erilaisia ongelmia. Melankolisen veren tapauksessa tapauksessa masennusta, pelkotiloja, mielenterveysongelmia. Flegmaattisen veren tapauksessa tapauksessa väsymystä, hitautta, viluisuutta, liikaunisuutta, heikkoa keskittymiskykyä, kehon turvotusta koska ajateltiin että kun vereen sekottuu limaa, niin siitä tulee paksua eli se kulkee hitaasti elimistössä eli ajateltiin että ihmisen aineenvaihdunta olisi heikompi ja sen myötä luonnekin olisi hitaampi.

Keskiajalla sairauden selityksenä käytettiin Jumalan antamaa koettelemusta, ihmisen omia henkilökohtaisia syntejä, tai kohtaloa. Parannuskeinoina käytettiin rukousta, katumuksen sakramentilla käymistä, pyhiinvaelluksia, yrttilääkintää etenkin luostareissa, ja osittain edelleen jotain humoraaliopin mukaisia hoitokeinoja eli suoneniskuja ja kuppauksia. Parantajina toimivat siihen aikaan papisto, munkit ja jotkut tietyt ammattikunnat jotka ovat ompeleiden ja kirurgimaisten asioiden kanssa tekemisissä, mutta samalla alkoi syntymään ihan varsinainen kirurgien ammattikunta.

Uudessa ajassa eli noin 1500-luvulta eteenpäin renesanssin aikaan aina 1700-luvulle valistusaikaan, sairautta selitettiin kehon omilla mekaanisilla ja kemiallisilla häiriöillä. Ajattelu alkoi kehittymään tieteellisempään suuntaan, mutta se ei ollut varsinaisesti vielä modernia, mutta samalla uskonnollisia selityksiin ei enää luotettu yhtä vankasti kuin keskiajalla, vaikka niitä uskomuksia edelleen oli. Esimerkiksi, Britanniassa uskottiin, että jos koskettaa monarkkia, niin se aiheuttaa risutaudin (scrofula) tapaisia ihomuutoksia, ja sen takia sitä kutsuttiin nimellä ”king's evil”. Tähän uskottiin siksi, koska monarkkiperheeseen kuuluvat olivat Jumalan edustajia maan päällä. Kun ihminen koskettaa monarkia, niin hän on lähimpänä Jumalaa ja uskottiin, ettei ihmisen kuuluisi olla liian lähellä Jumalaa. [3] Hoitokeinoina käytettiin anatomian tuntemukseen perustuvaa hoitoa, joka pohjautuu ruumiinavauksiin. Oli lääkityksiä, mutta ne eivät olleet mitenkään järin turvallisia, kuten elohopeaa, oopiumia ynnä muuta. Kirurgia alkoi kehittymään. Varhaisia rokotteita alkoi ilmaantumaan isorokkoa vastaan.

Modernin lääketieteen aikaan keksittiin mikroskooppi, joten ymmärrettiin että osa sairauksista johtuu bakteereista ja viruksista. Tätä kutsuttiin mikrobiteoriaksi, se syrjäytti Galenoksen miasmateorian. [4] Ei ajateltu enää, että taudit johtuisivat ”huonosta ilmasta” vaan bakteereista ja viruksista. Samoihin aikoihin kehittyi myös soluteoria, jossa ajatellaan, että kaikki elävä muodostuu soluista. Tämä saatiin selville, kun Matthias Schleiden tutki kasveja ja sai selville, että kasvit kasvoivat kun ne tuottivat uusia soluja. Kivunlievitys kehittyi, sillä Alexander Fleming löysi penisiliinin vahingossa kasvattaessaan hometta petrimaljassa ja huomatessaan, ettei home jatkanut kasvamista tietyisssä petrimaljan paikoissa. Fleming otti talteen sen homeen talteen, joka esti toista hometta kasvamasta, ja nimesi sen penisiliiniksi. Hän oli kiinnostunut penisiliinistä sen takia, että se näytti tappavan bakteereja ja lievittävän tulehduksia. Siitä syntyi antibiootit. Siitä tuli myös suosittu kipulääke morfiinin rinnalla. [7] Diagnostiikka on parempaa, koska hoidot perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja näyttöön. Kyettiin myös tekemään tarkempia laboratoriotutkimuksia. Kirurgia kehittyi enemmän, verensiirtoja tehtiin ja tehohoitoa annettiin. Syöpähoitoja aloitettiin. Psykiatria ja psykoterapia ottivat jalansijaa lääketieteessä, mutta se ei ole vielä järin kehittynyttä. 1900-luvun alkupuoliskolla mahdollisuudet auttaa psykiatrisia potilaita ovat vähäiset, heidät yleensä eristettiin laitoksiin. 1930-luvulla annettiin sähköhoitoa ja sen jälkeen lobotomiaa. Lobotomian keksijä sai jopa Nobelin lääketieteen palkinnon. Kuitenkin ihmiset alkoivat miettimään, hyötyvätkö potilaat nyt oikeasti lobotomiasta, kun se ei sinänsä muuttanut mitään. Teki potilaasta toki rauhallisemman ja apaattisemman, mutta se ei vaikuttanut harhoihin ja joidenkin aggressiivisten potilaiden tapauksessa aggressiivisuus saattoi palautua vuosikymmenien jälkeen. Biologisia lääkkeitä pyrittiin kehittämään mielenterveysongelmiin. [8]

Nykyhetkenä (2000-luvulta eteenpäin) lääketiede nojaa vielä tiukempaan tieteelliseen integriteettiin. On ymmärretty geenien vaikutus erinäisten sairauksien synnyssä. Monietiologinen lähestymistapa korvaa spesifin etiologian. Syöpään on täsmällisempiä lääkkeitä. Tehdään elinsiirtoja. Lääketiede on monietiologisen lähestymistavan myötä paljon henkilökohtaisempaa, eli ei ajatella että kaikilla olisi sairauteen samat syyt, vaan lähestytään asiaa yksilökeskeisemmin. Mielenterveysasioissa ollaan edistytty niistä ajoista, kun aiemmin mielenterveysongelmaisia lukittiin laitokseen, mutta on alkanut tulemaan esimerkiksi kriittisen psykologian sävyjä, jossa kyseenalaistetaan yksilötasoista lähestymistapaa mielenterveysongelmiin, eli pyritään etsimään sosiologisista selityksistä apua mielenterveysongelmien lievittämiseen. Monet rakenteelliset asiat, kuten taloudellinen stressi, aiheuttaa mielenterveysongelmia, joten mielenterveysongelmiin pyritään puuttumaan kokonaisvaltaisemmin sosiaalihuollon kautta.

Lähteet:

1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kallonporaus
2. https://www.open.edu/openlearn/history-the-arts/early-modern-europe-introduction/content-section-6.4
3. https://www.bbc.co.uk/bitesize/guides/zktrg7h/revision/4
4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrobiteoria
5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Soluteoria
6. https://fi.wikipedia.org/wiki/Penisilliinit
7. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5403050/
8. https://www.duodecimlehti.fi/duo11117

5. Spesifin etiologian ja monietiologian vertailua (painetun kirjan tehtävä 2)

Sairauksiin ja tauteihin liittyvät käsitykset ovat muuttuneet ajan saatossa. Vertaile spesifin etiologian teoriaa ja monietiologista teoriaa.

(Ylioppilaskoe syksy 2019, tehtävä 6)

Spesifin etiologian käsite sai alkunsa 1800-1900-lukujen vaihteessa mikroskoopin keksimisen, bakteerien löytämisen sekä bakteeriteorian muotoutumisen myötä. Tämän myötä ymmärrettiin, että monet tartuntataudit johtuvat yksittäisistä taudinaiheuttajista. Tuberkuloosibakteerin todettiin aiheuttavan tuberkuloosia ja kolerabakteerin koleraa. Näin syntyi käsitys melko suoraviivaisesta syy-seuraus-suhteesta, jossa yksi tunnistettava syy johtaa yhteen tiettyyn sairauteen.

Spesifin etiologian malli johti merkittäviin lääketieteellisiin harppauksiin, joka edisti sitten kansanterveyttä. Rokotuksia kehitettiin, antibiootteja kuten penisiliiniä otettiin käyttöön, hygienia oli parempaa ja sanitaation myötä tartuntataudit vähentyivät dramaattisesti ja nostivat elinajanodotetta roimasti. Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa keskityttiin taudinaiheuttajan tunnistamiseen ja sen torjumiseen joko immuniteetin luomisella eli rokotuksilla tai suoraan taudinaiheuttajaa tuhoavalla hoidolla eli antibiooteilla.

1900-luvun kuluessa havaittiin kuitenkin, että monet yleistyvät ja hitaasti etenevät pitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja versuonitaudit, diabetes, syövät ja kroonistuneet mielenterveyshäiriöt, eivät ole selitettävissä suoraviivaisella yksittäisen syyn mallilla. Sairauksien taustalla ei usein ole yhtä selkeää taudinaiheuttajaa, vaan monimutkainen joukko biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat toisiinsa pitkän ajan kuluessa.

Tämän seurauksena kehitettiin monietiologista teoriaa, joka yleistyi 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Monietiologisen mallin mukaan sairaus syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, eli perinnölllisestä alttiudesta, elintavoista liittyen ravintoon, liikuntaan, päihteisiin, elinympäristöstä, sosiaalisista olosuhteista, yksilön vastustuskyvystä, stressistä, sattumasta sekä näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta. Sairaus ei näin ole yhden syyn seuraus, vaan pitkä prosessi, jossa riskitekijät kasaantuvat ja vahvistavat toisiaan.

Monietiologinen ajattelutapa muutti myös sairauksien ehkäisyn painopistettä. Sen sijaan että keskityttäisiin yksittäisen taudinaiheuttajan torjumiseen, pyritään vaikuttamaan yksilön elinolosuhteisiin ja käyttäytymiseen edistämällä terveellisiä elintapoja, parantamalla ympäristöä, kaventamalla terveyseroja ja tukemalla yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tästä syntyi nykyaikainen kansanterveyden edistämisen lähestymistapa.

Spesifin etiologian malli on edelleen erittäin käyttökelpoinen tartuntatautien ja monien geneettisten sairauksien selittämisessä ja hoidossa. Sen sijaan laajoja kansanterveysongelmia ja kroonisia sairauksia se ei kykene riittävästi selittämään, sillä niiden syntyyn vaikuttavat useat samanaikaiset ja toisiinsa kietoutuneet tekijät. Näissä tilanteissa monietiologinen teoria tarjoaa huomattavasti kattavamman ja realistisemman selitysmallin.

6. Historialliset kuvat

Kuva 1



Kuva 2



Mihin terveyden ja sairauden historialliseen selitysmalliin tai tapahtumaan oheiset kuvat liittyvät? Perustele.

Ensimmäisen kuvan sairauden selitysmalli perustuu humoraalioppiin. Humoraaliopissa uskottiin, että veressä voi olla liikaa keltaista tai mustaa sappea tai limaa tai liikaa verta. Jos on yhtäkään näistä liikaa tai ne ovat jollain tavalla epätasapainossa, niin ihminen sairastuu. Iilimatohoidossa uskotaan, että kun iilimadon imevät verta pois, niin ne imevät sen "liiallisen veren" pois, joka humoraaliopin mukaan väitetysti hyppysellisellä suolaa mukamas auttaa sitten päänsärkyyn, tulehdustiloihin, mielenterveysongelmiin ja muihin sairauksiin.

Toisen kuvan sairauden selitysmalli perustuu uskomukseen miasmasta eli huonosta ilmasta, jota ei saa hengittää tai muuten sairastuu vakaviin tauteihin. Jos joku hengittää sitä, niin hänessä on miasmaa eikä hänen ruumiinsa lähellä olevaa ilmaa saa hengittää. Ihmiset huomaavat ruttoon kuolleen naisen ja kaksi todistajaa peittää suunsa ja pidättää hengitystä, koska he eivät halua hengittää miasmaa.

Mitkä olivat suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt 1900-luvun alussa?

Tartuntataudit kuten tuberkuloosi ja espanjantauti. Ne levisivät Suomessa rajusti sen takia, koska siihen aikaan ei vielä keksitty tehokkaita rokotteita ja ruokaa oli niukasti eikä se ollut tarpeeksi ravitsevaa.

Miten lääkäritiheys mittaa kansanterveyttä?

Siten, että mitä enemmän alueella on lääkäreitä asukkaita kohden, niin sitä nopeammin ihmiset pääsevät hoitoon ja sitä vähemmän on sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Vähäinen lääkärien määrä johtaa hoitojonojen pidentymiseen ja suhteellisen helposti parannettavien sairauksien pahemmaksi äitymiseen.

Miksi tuberkuloosin voittaminen on hyvä esimerkki terveydenhuollon kehittymisestä?

Tuberkuloosi oli suomalaisten kansantauti ja sen esiintyvyys väheni. Suomi nousi köyhästä maasta moderniksi hyvinvointivaltioksi, jossa tarjottiin järjestelmällisempää tutkimukseen pohjautuvaa hoitoa.

Miten sosiaalihuolto on muuttunut sen alkuajoista?

Alun perin noin 1800-lukuun saakka Suomen evankelisluterilainen kirkko oli vastuussa kaikkien Suomen kuntien köyhäinavusta lukuun ottamatta Karjalassa ja Itä-Suomessa olevia ortodoksienemmistöisiä alueita, joita käytännössä avustivat Karjalassa olleet ortodoksiset luostarit. Myöhemmin köyhäinapu siirtyi seurakunnilta kunnille. Sosiaalihuolto alkoi pikkuhiljaa muuttumaan universaaliksi, eli julkinen terveydenhuolto on saatavilla kaikille ja tietyt etuudet kuten lapsilisä ovat kaikille. Ei enää nähty, että sosiaalihuolto olisi köyhille armopalojen jakamista, vaan jokaisen Suomen kansalaisen oikeus.

1. Terveyspalveluiden kehitysvaiheet vanhimmasta uusimpaan edeten ylhäältä alaspäin.

Kirkko ja seurakunnat hoitivat sairaita.
Piirilääkärijärjestelmä ja lääninsairaaloita perustettiin.
Isorokkorokotuksia alettiin tarjota koko maassa.
Lääkäreiden sijaan pääasiassa terveyssisaret ja kätilöt huolehtivat syrjäseutujen asukkaista.
Ensimmäinen lastenneuvola perustettiin.
Lapsia alettiin rokottaa tuberkuloosia vastaan.
Kunnanlääkärit tutkivat ja hoitivat potilaita.
Jokaiseen kuntaan perustettiin terveyskeskus.
Keskussairaalaverkosto laajeni koko maan kattavaksi.

2. Sosiaalipalveluiden kehittyminen - laita aikajärjestykseen

Järjestä kehitysvaiheet vanhimmasta uusimpaan edeten ylhäältä alaspäin.

Oman perheen lisäksi lähinnä kirkko ja seurakunnat auttoivat köyhiä.
Kuntiin perustettiin köyhäinhoitolautakunnat, joiden tuli huolehtia apua tarvitsevista.
Sosiaaliministeriö alkoi vastata mm. lastensuojelusta sekä köyhistä, irtolaisista ja alkoholisteista huolehtimisesta.
Lakiperusteinen sosiaalihuolto alkoi antaa ehkäisevää sosiaaliapua ja taata toimeentulon vähimmäistason kaikille.
Sosiaalipalveluiden määrä lisääntyi ja palvelut monipuolustuivat koko maassa.

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita - lajittele

Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ovat vaihdelleet eri aikoina. Mihin ajanjaksoon seuraavat haasteet ensisijaisesti liittyvät? Valitse kuhunkin haasteeseen yksi aikakausi.

1800-luvun loppu

- isorokko
- ajoittaisista katovuosista aiheutuneet nälänhädät
- huono hygienia ja heikko sanitaatio
- sairaiden ja köyhien heikko toimeentulo ilman perheen ja kirkon antamaa apua
- suuri lapsi- ja äitiyskuolleisuus

1900-luvun alku

- tuberkuloosi ja espanjantauti
- maaseudun jatkuva lääkäripula

1900-puoliväli

- sydän- ja verisuonitautien ja 2-tyypin diabeteksen yleistyminen
- sodista aiheutuneet vammat ja köyhyys

1900-luvun loppu

- väestön ikääntyminen ja terveyserojen kasvaminen
- terveydenhuollon kustannusten nouseminen
- päihteidenkäytön lisäätyminen

4. Terveys- ja sosiaalipoliittisten päätösten vaikutuksia - yhdistä

Yhdistä yhteiskunnallinen päätös ja sen seuraus.

kunnanlääkäreiden palkkaaminen kuntiin → lääkärin vastaanotolle pääsy tehostui varsinkin maaseudulla
lääkärikoulutuksen laajentaminen → lääkäreiden määrä ja tiheys kasvoivat
rokotteiden käyttöönotto koko maassa → vaaralliset tartuntataudit vähenivät väestössä
keskussairaalaverkoston perustaminen → erikoissairaanhoitoa sai entistä sujuvammin koko maassa
terveyskeskusten perustaminen → terveydenhuollon painopiste siirtyi sairaanhoidosta terveyden edistämiseen
kunnallisten äitiys- ja lastenneuvoloiden perustaminen → lapsi- ja äitiyskuolleisuus väheni
kattavan sosiaalihuollon järjestäminen → vähävaraisten toimeentulomahdollisuudet paranivat
köyhäishoitolautakuntien perustaminen kuntiin → heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten, selviytymismahdollisuudet paranivat

5. Aineistotehtävä: Yleisimmät kuolinsyyt

Etsi tilasto suomalaisten yleisimmistä kuolinsyistä nykypäivänä ja vertaa sitä oheiseen kuolinsyytilastoon vuodelta 1850.

a. Miten vuoden 1850 ja nykypäivän yleisimmät kuolinsyyt eroavat toisistaan?

Ennen yleisimmät kuolinsyyt liittyivät infektiotauteihin, heikkouteen, onnettomuuksiin ja kätkytkuolemiin. Ne olivat yleensä siis infektiosairauksia, onnettomuuksia tai sairauksia, joiden syntyyn ei sinänsä voitu omilla elämäntavoillaan vaikuttaa.

Nykypäivänä yleisimmät kuolinsyyt liittyvät elämäntapoihin linkittyviin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Syövät ovat yleistyneet, kun ympäristö on karsinogeenisempää. Tapaturmat ovat kyllä yleisiä, mutta ne eivät ole yleisimpiä kuolinsyitä.

Keskeinen ero on se että nykypäivänä kuolinsyyt liittyvät kroonisiin sairauksiin jotka liittyvät elämäntapoihin ja väestön ikääntymiseen.

Mallivastaus

Nykypäivän yleisimmät kuolinsyyt ovat tarttumattomia tauteja, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja dementia. Tarttuvien tautien ja esim. kätkytkuolemien ja hukkumisten osuudet ovat nykypäivänä pieniä. Jotkut tarttuvat taudit, esim. isorokko ja tuberkuloosi, on käytännössä voitettu, eivätkä ne enää johda kuolemaan, kuten vuonna 1850. Uutena tartuntatautina vuoden 2021 tilastossa on Covid-19-virusinfektio. Nykyään tilastoidaan myös alkoholiperäiset kuolinsyyt ja itsemurhat.

b. Mistä muutokset kuolinsyissä johtuvat? Pohdi ja perustele.

Lääketieteen kehittymisestä siihen pisteeseen, että ollaan kehitetty rokotteita ja antibiootteja. Ne tekivät infektiotaudeista hoidettavia.

Terveydenhuolto on kehittynyt paremmaksi, monien sairauksien diagnostiikka ja hoito on kehittyneet paremmiksi, joten sairauksien ennaltaehkäisy on paremmalla tolalla.

Elintaso nousi. On parempaa ravintoa, puhdasta vettä ja hygienia parantui. Se vähensi nälkää eli sen myötä vanhassa tilastossa mainittua heikkoutta ja kuolleisuutta. Se vähentää myös tartuntatauteja, kun vastustuskyvystä tulee parempaa.

Väestö on nykyään vanhempaa, joten monet sairaudet tulevat elämäntavoista ja vanhenemisesta.

Mallivastaus

Muutosten syitä: hygienian koheneminen, lääketieteen (tutkimus, sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy terveydenhuollossa) kehittyminen, ihmisten ravitsemuksen paraneminen, terveysvalistus ja -kasvatus, sosiaalihuollon kehittyminen. Nämä tekijät edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisevät sairauksien syntyä ja pahenemista. Näin ihmiset elävät yhä pidempään yhä terveempinä ja kuolevat nykypäivänä pääasiassa pitkän ajan kuluessa kehittyviin tarttumattomiin tauteihin.

c. Arvioi vuoden 1850 kuolinsyytilastoa. Mitkä tekijät voivat heikentää sen luotettavuutta?

1800-luvulla tilastointi oli varmasti aika puutteellista.

Kuolinsyitä ei dokumentoitu tarkasti johtuen siitä, että kirjoittaminen oli hidasta ja fyysisten materiaalien kuten paperin, musteen tai nahkan hankkiminen oli niin vaivalloista, ettei kehdattu tuhlata fyysisiä resursseja mittaviin potilaskertomuksiin, joita kuitenkaan kukaan ei tule lukemaan pitkiin aikoihin. Kaiken lisäksi kun liian yksityiskohtaisesti potilaasta kirjoittaminen tuhlaa resursseja, niin se vie myös säilytystilaa. Yksityiskohtaisemmat terveyskertomukset olivat yleisempiä niiden ihmisten tapauksissa, joilla oli harvinaisia sairauksia tai he olivat merkittävässä asemassa. Harvinaisia sairauksia haluttiin oppia parantamaan, joten niistä haluttiin dokumentoida. Nykyään dokumentointi on tarkempaa, koska tietokoneella voi kirjoittaa paljon tekstiä nopeasti eikä digitaalinen sisältö vie tilaa mistään muualta kuin kovalevyltä.

Tilastointi saattoi olla puutteellista myös siksi, koska niitä tilastoja ei todennäköisemmin kerätty kaikkialta Suomesta. Kaikkialla ei välttämättä ollut saatavilla terveydenhuoltoa, joten ei välttämättä ollut ketään, joka yksityiskohtaisesti tilastoisi kuolinsyitä.

Diagnostiikka oli myös puutteellista, koska ei ollut mitään moderneja lääketieteellisiä metodeja selvittää kuolinsyytä testein tai muilla tavoin eikä siihen aikaan tiedetty paljoakaan sairauksista.

Mallivastaus

Luotettavuutta voivat heikentää esim. puutteet tilastoinnissa, kuten aineiston keruussa (tapausten riittävä määrä ja sijainti tasaisesti koko maassa) ja käsittelyssä (tapausten luokittelu ja järjestäminen). Vuonna 1850 suurta osaa kuolinsyistä ei todennäköisesti osattu diagnosoida, kuten nykypäivänä. Näin ollen osa kuolemista on luokiteltu väärin eivätkä kaikki todelliset kuolinsyyt näy tilastoissa lainkaan, koska niille ei ole omia luokkiaan.

6. Aineistotehtävä: Lääkäritiheys Suomessa

Tutustu oheiseen taulukkoon lääkärimäärän kehityksestä Suomessa.

a. Laske taulukon tietojen pohjalta lääkäritiheys (lääkäreiden määrä 10 000 asukasta kohden) jokaiselle vuodelle ja piirrä näistä luvuista viivadiagrammi taulukkolaskentaohjelmalla.

Taulukko:




b. Tulkitse piirtämääsi diagrammia. Mitkä ovat sen päätulokset?

2000-luvulta eteenpäin lääkäreiden määrä nousi räjähdysmäisesti ja kasvaa edelleen. Lääkärien määrä kasvaa, vaikka väestömäärä on pysynyt samana.

Mallivastaus

Lääkäritiheys on noussut merkittävästi Suomessa vuodesta 1800 vuoden 2030 ennusteeseen. Ajanjakson alussa lääkäritiheys oli pieni (0,25/10 000 asukasta) ja nousu oli hidasta noin 150 vuoden ajan. Lääkäritiheys alkoi kasvaa nopeasti vuoden 1950 jälkeen: se nousi noin 35,77/10 000:een vuoteen 2000 mennessä. Sen jälkeen lääkäritiheyden kasvu on hidastunut. Ennuste vuodelle 2030 on noin 40,36 lääkäriä/10 000 asukasta.

c. Pohdi, mitkä tekijät ovat hidastaneet ja mitkä nopeuttaneet lääkäritiheyden kasvua Suomessa.

Aiemmin ihmiset eivät kouluttautuneet lääkäreiksi, koska koulutuksen vaativuus teki opiskelusta lähes mahdotonta sillä suomalaisten perustietämys oli kansakoulun opetuksesta huolimatta vielä heikkoa ja jos lääkäriksi opiskeltiin, niin käytännössä opiskelijat tulivat lääkäriperheistä joista saatiin lääkärin ammattiin vaadittavaa sivistystä, tietämystä ja kulttuuripääomaa. Sitten kun sosiaalinen liikkuvuus parani kirjastojen saatavuuden, peruskoulun opetuksen laadun nousemisen, kulttuurisen pääoman kasvamisen ja Internetin informaatiotulvan myötä, niin lääkäriksi opiskelu alkoi tulemaan ns. tavisten keskuudessa ihan realistiseksi vaihtoehdoksi.

Lääkäreitä on varmasti kouluttautunut enemmän myös siksi, koska vaikka perinteisesti lääketieteelliseen opiskelemaan pääseminen on ollut vaikeaa siksi, koska pääsyprosentti pidetään pienenä, jotta lääketiedettä pääsisi opiskelemaan vain kaikista eniten lääketieteestä kiinnostuvat ihmiset jotta lääkäreiksi päätyisi vastuullisia ihmisiä jotka luonnostaan lukevat ammattikirjallisuutta vapaa-ajallaan eikä ota sitä vain leipäammattina ja palkat pysyisivät pitkän koulutuksen ja opintolainataakan kompensaatioksi korkeina, niin silti niitä pääsyprosentteja on pitänyt rakenteellisista syistä höllentää. Höllentäminen on johtunut siitä, että väestö vanhenee ja tarve suuremmalle määrälle lääkäreitä on kriittisempi. Toiseksi, ulkomailta on pyritty houkuttelemaan lääkäreitä ja tarvittaessa antamaan heille täydennyskoulutusta, jotta tietotaidot pysyisivät suomalaisten lääkäreiden tasolla.

Julkinen terveydenhuolto on laajentunut paljon talouskasvun myötä, joten sen myötä tulee lisää tarvetta lääkäreille ja se luo lisää työpaikkoja. On ollut näiden investointien myötä myös varaa maksaa korkeita palkkoja lääkäreille, joka on luonut kannustimia opiskella lääketiedettä. Kukaan ei opiskele rahan takia, mutta vaikka se motivaatio olisi täysin sisäsyntyistä, niin korkeampi palkka on tärkeää siksi, koska silloin juurivalmistuneella lääkärillä ei tule olemaan taloudellisesti tiukkaa kun pitäisi maksella opintolainoja takaisin.

Lääkäreitä kuitenkin lääkäritiheyden kasvusta huolimatta valmistuu hitaasti, verrattuna muihin ammattikuntiin, sillä lääkärin koulutus on äärimmäisen pitkä. Lääkäriksi opiskelu, erikoistuminen ja mahdollisesti myös väitöskirjan kirjoittaminen (jos esimerkiksi ylilääkärin positio kiinnostaa) kestää keskimäärin yhteensä 16 vuotta. Pelkkä erikoislääkäriksi opiskelu 12 vuotta.

Mallivastaus

Hidastavia tekijöitä:

Koulutettujen lääkärien puute: suomalaisia lähti vain vähän opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin, eivätkä naiset saaneet opiskella lääketiedettä. Kotimaista lääketieteen opetusta ei aluksi ollut ja suomalaisen lääketieteen opetus kasvoi hitaasti väestömäärän kasvuun nähden.

Nopeuttavia tekijöitä:

naisten saama oikeus opiskella lääketiedettä, lääketieteen opetuksen lisääntyminen Helsingin yliopistossa ja lääketieteellisten tiedekuntien perustaminen yliopistoihin ympäri maata, suomalaisten lisääntynyt opiskelu ulkomaalaisissa yliopistoissa ja monien ulkomaisten lääkäreiden työskentely Suomessa.

7. Raittiusvalistus

Suomalaisessa terveysvalistuksessa korostui 1900-luvun alussa erityisesti raittiusvalistus. Etsi tietoa ja vastaa kysymyksiin.

a. Mihin raittiusvalistuksella pyrittiin? Miksi?

Raittiusvalistuksella pyrittiin levittämään tietoa alkoholin haitallisista vaikutuksista yksilön terveyteen, perheen hyvinvointiin ja yhteiskuntaan sekä kieltämään alkoholin käyttö. Alkoholi nähtiin syynä moniin ongelmiin, kuten terveydellisiin haittoihin, köyhyyteen, rikollisuuteen ja moraalirappioon. Liikkeen ihanteena nähtiin täysraittius, koska kohtuukäyttö oli nähty juoppouden esiasteena. Raittiusliike yhdistyi laajempaan ajatteluun siitä, että ihmisen pitäisi olla sivistynyt, uudistaa itseään sosiaalisesti ja raittiusliikkeen ihmiset olivat aika moralistisia ja ajattelivat että he niin sanotusti tulevat puhdistamaan kansan haitallisista nautintoaineista sekä valistavat terveistä elämäntavoista.

Mallivastaus

Valistuksella pyrittiin jakamaan tietoa alkoholin haitallisuudesta ja vähentämään suomalaisten alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäytön katsottiin johtavan moniin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Raittiusliike (vapaaehtoisten kansanliike) piti ihanteenaan ehdotonta raittiutta, koska sen katsottiin olevan ainoa mahdollisuus raittiutta edistettäessä. Raittiusliike pyrki vähentämään alkoholin ja muidenkin päihteiden käyttöä ja vähentämään niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia.

b. Mitä keinoja raittiusvalistuksessa käytettiin?

Jakamalla erinäisiä lehtisiä, tekemällä opetusmateriaaleja, tarjoamalla opetusta koulussa, kirjoittamalla raittiusliikkeen sisällä omaa julkaisusisältöä ja kaiken lisäksi, he järjestivät nuorille sellaista raittiuskasvatuksellista toimintaa, jotka vahvistivat raittiusihanteita, kuten kirjoituskilpailuja.

Mallivastaus

Valistuksen keinoja: oppikirjat ja koulujen opetustaulut, aikuisten valistaminen raittiusaiheisilla kirjasilla, kuten Viinan kauhistus (jo 1835). Raittiusyhdistykset pitivät esitelmätilaisuuksia, joissa kerrottiin aloholin haittavaikutuksista.

c. Millä muilla tavoilla ihmisten alkoholinkäyttöä rajoitettiin 1900-luvun alussa?

He vaikuttivat yhteiskunnallisesti ja saivat ajettua lainsäädäntöä, joka rajoitti alkoholin käyttöä.

He ajoivat kieltolakia, joka oli loppupeleissä täysi farssi koska se lisäsi alkoholin kulutusta, sillä laitonta alkoholin myyntiä tehneet saivat paljon rahaa myynnissä ja kykenivät laajentamaan sen myötä toimintaa nopeasti. Laittomaan alkoholin myyntiin liittyi myös lieveilmiöitä kuten lisääntynyttä rikollisuutta kuten alkoholin myyntiin liittyviä väkivaltaisia kostoja. Samantapaisia juttuja kuin nykypäivänä huumeiden vastaisen sodan jälkeisiä lieveilmiöitä.

Kun kieltolaki kumottiin, niin perustettiin Alko, joka sääntelee myyntiä esimerkiksi niin että jos henkilö tuli vaikkapa päihtyneenä Alkoon, niin hänelle ei myyty alkoholia. Aiemmin oltiin myös tiukkoja siitä, ettei alkoholia saa juoda julkisilla paikoilla (no ei nykyäänkään lain kirjaimen mukaan saa juoda julkisesti, mutta sitä näkee kyllä nykyään niin silmiinpistävästi että käytännössä sitä lakia ei enää sovelleta).

Mallivastaus

Kieltolaki oli voimassa 1919–1932, jolloin Suomessa ei saanut myydä, eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kunnat olivat voineet kieltää alkoholin myynnin ja anniskelun sekä päihtyneenä esiintymisen alueellaan 1890-luvulta alkaen. Viinan kotipoltto oli kielletty jo vuonna 1866. Kieltolain päämääränä oli varsinkin yhteiskunnan ja sen perusyksikön perheen suojelu köyhyydeltä, väkivallalta, rikoksilta ja siveettömyydeltä.

d. Arvioi näiden keinojen vaikuttavuutta.

Aikaisemmin kerroin miksi kieltolaki ei tepsinyt niin en toista sitä uudestaan. Vaikka kieltolaki nyt oli farssi niin kyllä se vaikutti suomalaisten asenteisiin alkoholia kohtaan, vaikka se ei dramaattisesti vähentänyt juomista. Valistus loi pohjaa myöhemmälle alkoholipolitiikalle, jossa alkoholi haluttiin viedä monopolin ja sääntelyn piiriin.

Mallivastaus

Valistus lisäsi ihmisten tietoa, mikä vähensi jossain määrin ihmisten alkoholinkäyttöä. Kun kieltolaki säädettiin, alkoholinkäyttö oli jo valmiiksi vähäistä: esimerkiksi maaseutuväestö ja naiset käyttivät erittäin vähän alkoholia. Alkoholin kulutusta hillitsivät mm. viljan niukkuus ja yhteiskunnan normit. Lisäksi kunnalliskielloilla oli ollut suuri vaikutus kansan enemmistön alkoholin saantiin, koska suurin osa suomalaisista asui tuolloin maaseudulla. Toisaalta vaikka kieltolaki lopetti alkoholin virallisen myynnin, alkoholia valmistettiin itse ja salakuljetettiin runsaasti esim. Virosta. Kaupat saivat myydä alkoholia yhä reseptillä, mitä alettiin käyttää väärin. Rikollisuus ja väkivalta yleistyivät. Varsin pian havaittiin, ettei laki onnistunut parantamaan merkittävästi niitä epäkohtia, joidin sen oli pitänyt vaikuttaa.

8. Äitiys- ja lastenneuvolat

Suomalainen neuvolatoiminta täytti sata vuotta vuonna 2022.

a. Pohdi ja perustele, mitä vaikutuksia äitiys- ja lastenneuvoloilla on ollut lasten ja vanhempien terveyteen Suomessa.

Neuvolatoiminta vähensi äitiys- ja imeväiskuolleisuutta. Äidille tehdään säännöllisiä terveystarkastuksia, raskauden mahdollisia riskejä tunnistetaan ja synnytykseen valmistaudutaan, joka edistää äitien ja vastasyntyneiden selviytymistä ja terveyttä.

Mielenterveysapua voidaan tarjota myös äidille, jos on synnytyksen jälkeistä masennusta.

Lastenneuvoloissa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä, mikä on mahdollistanut sairauksien ja kehityshäiriöiden varhaisen toteamisen. Lasten psyykkisestä kehityksestä puhutaan, jonka myötä vaikkapa oppimisvaikeuksiin tai mielenterveysongelmiin on helpompi puuttua aikaisemmassa vaiheessa.

Lasten tartuntataudit ovat vähentyneet rokotusohjelmien myötä. Ravitsemukseen ja imetykseen liittyvä ohjaus ovat parantaneet lasten vastustuskykyä.

Vanhemmat saavat tietoa tapaturmien ehkäisystä, jonka takia pienet lapset eivät kuole yhtä usein tapaturmissa.

Neuvolatoiminta on vahvistanut koko perheen hyvinvointia.

Mallivastaus

Vaikutuksia lasten terveyteen: Kasvun ja kehityksen varhainen seuranta nopeuttaa vakavien ongelmien, kuten synnynnäisten sydänvikojen ja kehityshäiriöiden, tunnistamista, jolloin niitä pystytään hoitamaan tehokkaasti. Myös ravitsemusohjeet, esim. D-vitamiinilisää koskien, ovat olleet hyödyksi lasten terveydelle. Vakavien tartuntatautien määrä on vähentynyt rokotusten seurauksena. Kätkytkuolemat ovat vähentyneet, kun vanhempia on neuvottu nukuttamaan vauvoja oikeassa asennossa. Näin imeväis- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi.

Vaikutuksia vanhempien terveyteen: Äidin raskaudenaikainen seuranta on tärkeää sekä äidin että kehittyvän sikiön terveydelle. Virtsa- ja verinäytteiden perusteella voidaan havaita vaarallisia sairauksia, kuten raskausdiabetes tai maksahäiriö (hepatogestoosi) sekä seksitauteja. Neuvolan ohjeet ja tuki erilaisissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin haasteissa auttavat koko perhettä raskausaikana ja lasten ollessa pieniä.

b. Arvioi, millä muilla keinoilla neuvolatoiminnan lisäksi yhteiskunta on pyrkinyt tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia.

Lapsilisillä, äitiys- ja vanhempainrahoilla. Äitiys- ja vanhempainvapailla. Ilmaisella varhaiskasvatuksella ja koulutuksella. Kouluterveydenhuollolla.

Mallivastaus

Yhteiskunnan tukimuotoja: Sosiaalituet ja -etuudet, kuten lapsilisä, äitiyspakkaus, edullinen kunnallinen päivähoito ja kotihoidontuki sekä mahdollisuus tilavaan vuokra-asuntoon tukevat perheitä taloudellisesti. Näin ne mahdollistavat molempien vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun. Myös esim. maksuton esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä maksuttomat harrastukset ja leikkipuistot tukevat lapsiperheiden hyvinvointia.

Pohdi aluksi

Mitä sote-palvelut ovat?

Sote on lyhenne sosiaali- ja terveyspalveluista. Niihin kuuluvat terveydenhuolto eli lääkäripalvelut, hoitajat, neuvolat ja mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut eli toimeentulotuki, lastensuojelu ja vanhuksille että vammaisille tarkoitetut palvelut, ehkäisevät palvelut kuten rokotukset ja terveysneuvonta.

Kuka on oikeutettu sote-palveluihin?

Suomessa vakituisesti asuvat, henkilöt joilla on kotikunta Suomessa, EU-kansalaiset ja turvapaikanhakijat.

Miten peruspalvelut järjestetään kotikunnassani?

Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa peruspalveluina lääkäri- ja hoitajavastaanotot, neuvolat ja kouluterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kotihoidon ja sosiaalipalvelut.

Miksi sairauksien omahoito on tärkeää?

Se ehkäisee sairauksia ja niiden pahenemista. Se vähentää terveydenhuollon kuormitusta. Parantaa elämänlaatua ja itsenäisyyttä.

Luvun 4 sisällys

4 Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä

4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät väestn hyvinvointia
4.1.1 Sote-uudistuksella parannetaan ihmisten peruspalveluita
4.1.2 Hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestämisestä
4.1.3 Sote-palvelut saa sujuvasti samasta paikasta

4.2 Yksilön vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät sote-palveluissa
4.2.1 Itsehoito ja omahoito ovat vastuunottoa omasta terveydestä
4.2.2 Käypä hoito -suositukset yhdenvertaistavat hoitoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita

- turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
- parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
- kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
- turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
- vastata väestön ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin
- hillitä kustannusten kasvua

4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät väestön hyvinvointia

4.1.1 Uudistetulla sote-rakenteella parannetaan ihmisten peruspalveluja

1970-luvulta lähtöisin oleva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä oli käytössä viisikymmentä vuotta. Sen aikana suomalaisten terveys parani mutta väestön terveyseroja ei saatu toivotulla tavalla kaventumaan. Lisäksi havaittiin, että palveluita ei ollut paikoin tarjolla riittävästi ja että niiden laatu vaihteli. Kun myös syntyvyys jatkuvasti laski ja vanhusten määrä kasvoi, väestrakenne ja huoltosuhde muuttuivat. Tämän vuoksi sote-palveluiden kustannukset kasvoivat kasvamistaan. Tilanne oli kestämätön, ja Suomeen tarvittiin sellainen sote-rakenne, joka pystyisi vastaamaan näiden yhteiskunnan muutoksiin.

Uudistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden avulla yhdenvertiset ja riittävät palvelut voidaan paremmin taata kaikkialla Suomessa.



4.1.2 Hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestämisestä

Sote-uudistus oli historiallisesti merkittävä ja laajamittainen uudistus. Sitä johti sosiaali- ja terveysministeriö eli STM, joka vastasi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivoista. Se valmisteli myös tarvittavat lait ja ohjasi uudistusten toteuttamista. Uudistuksen toimeenpano kesti pitkään ja on edelleen osittain kesken.

Yksi keskeisimmistä uudistuksista on, että vuodesta 2023 vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Lisäksi Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaan maakunta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä omilla alueillaan. Hyvinvointialueet vastaavat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, kuten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuspalvelut.

Palvelut rahoitetaan ainakin aluksi pääosin valtion varoista. Hyvinvointialueet päättävät kuitenkin itsenäisesti rahoituksen käytöstä. Näin kukin hyvinvointialue voi valita, tuottaako se palvelut itse vai hankkiiko ne yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä.



Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan jaotella niiden päävastuun mukaan. Esimerkiksi mielenterveyspalvelut sisältävät tyypillisesti sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteen yhteistyalueeseen. Kaikilla yhteistyöalueilla sijaitsee yksi yliopistollinen sairaala, joka tarjoaa kaikkein vaativinta hoitoa. Lisäksi tiettyjä hoitoja on keskitetty valtakunnallisesti: esimerkiksi Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS koordinoi elinsiirtoja ja syöpäkeskusta.



4.1.3 Sote-palvelut saa sujuvasti samasta paikasta

Yksi sote-uudistuksen päämääristä on peruspalvelujen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveyskeskusten tarkoituksena on koota perustason terveys- ja sosiaalipalvelut yhteen paikkaan. Näin ihmiset saavat palvelut ja avun kaikissa elämäntilanteissa mahdollisimman sujuvasti.

Riittävien palveluiden varmistamiseksi digi- ja mobiilipalveluja otetaan käyttöön yhä laajemmin. Myös lääkärien ilta- ja viikonloppuvastaanottoja pyritään lisäämään ihmisten tarpeiden mukaan. Huomiota kiinnitetään varsinkin runsaasti palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen. Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen vähentää ongelmien syvenemistä ja kasautumista. Tämä hillitsee sote-palvelujen kustannuksia.

Teveyspalvelujen painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ehkäisevään työhön. Sosiaalihuolln osaa painotetaan aiempaa vahvemmin ja sosiaalipalveluissa panostetaan varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit.

Asiakaslähtöisyyttä sekä tyntekijöiden hyvinvointia ja kehittymistä tuetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuodaan osaksi työtä.



Sote-keskukset tarjoavat monipuolisia peruspalveluita asiakkaiden tarpeisiin. Perustason palvelut toimivat yhteistyssä erityistason palveluiden kanssa. Näiden julkisten palveluiden lisäksi esim. yksityiset lääkäriasemat ja potilasjärjestöt tarjoavat palvelujaan asiakkaille. Kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia esim. kulttuuri- ja liikuntapalveluilla, mikä parhaimmillaan vähentää sote-palveluiden tarvetta.

Palveluohjauksen avulla pyritään siihen, että palvelut ovat kunkin ihmisen tilanteeseen parhaiten sopivia. Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen tiimi selvittää palveluiden tarpeen ja pohtii vaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle valitut palvelut yhdistetään ja muodostetaan hänelle sopiviksi hoito- ja palveluketjuiksi. Jos asiakkaan tilanne muuttuu, hänelle ehdotetaan tarvittaessa uusia palveluja. Tällä ohjauksella voidaan säästää kustannuksissa, kun palvelut pystytään kohdentamaan oikein eikä verovaroja kulu esimerkiksi päällekkäisiin palveluihin.



Asiakkaan tilanteen kartoitusta, palvelujen tarpeen arviointia ja sopivien sote-palveluiden valintaa voidaan kuvata hoitopolun avulla.

Asiakkaan hoitopääsystä säädetään laissa. Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä. Käytännössä se merkitsee kiireettömän hoidon ja tutkimukseen pääsyn määräaikoja perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kiireellistä hoitoa on oikeus saada välittömästi. Esimerkiksi sairauskohtaukset ja vakavat tapaturmat on hoidettava asuinpaikasta riippumatta.

4.2 Yksilön vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät sote-palveluissa

Sote-uudistuksen tavoitteena on, että ihmiset saavat esimerkiksi tarvitsemansa palvelut nopeammin ja jonotusajat palveluihin lyhenevät. Nykyisissä sote-palveluissa asiakas pystyy myös valitsemaan aiempaa vapaammin, mistä hän hankkii tarvitsemansa sote-palvelut. Lisäksi hän voi valita, kenen hoitajan vastaanotolle haluaa.

Lähipalvelut monipuolistuvat. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kotiin tuotavia terveyspalveluja, sähköisiä palveluja ja reaaliaikaista neuvontaa. Asiakkaalle voidaan tarjota esimerkiksi mahdollisuutta varata lääkärin vastaanottoaika netissä omalla äidinkielellään asiakaspalvelijan tai varauksessa avustavan robotin kanssa, jos palvelun tarve on epäselvä. Lisäksi etävastaanottovaihtoehdon pystyy valitsemaan yhä useammin, jos niin haluaa.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen jäsenet valitaan aluevaaleilla. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Oman asuinkuntansa sote-palvelujen kehittämiseen pystyy vaikuttamaan esimerkiksi äänestämällä tai asettumalla ehdokkaaksi aluevaaleissa.

4.2.1 Itsehoito ja omahoito ovat vastuunottoa omasta terveydestä

Sote-palveluiden kustannusten hillitseminen tarkoittaa väistämättä sitä, että ihmisten vastuu omasta terveydestään ja sairauksiensa hoidosta kasvaa. Tarkoituksena on, että kaikki huolehtivat itse ohimenevistä terveysongelmistaan, kuten särystä, kuumeesta sekä lievistä vammoista ja tapaturmista. Tätä kutsutaan itsehoidoksi.

Vakavempien tartuntatautien ja vammojen sekä monien tarttumattomien tautien hoito vaatii usein terveydenhuollon ammattilaisen ohjeita ja tukea. Yhdessä lääkärin kanssa suunniteltavassa omahoidossa potilaalla on aktiivinen rooli. Hän mittaa esimerkiksi verensokeriaan säännöllisesti ja välittää mittaustulokset lääkärille. Ammattilainen seuraa tilannetta ja ottaa yhteyttä, jos ilmenee jotakin huolestuttavaa. Potilaan omahoito on siis turvallista.

Kanta-palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja. Niitä käyttävät kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto.

4.2.2 Käypä hoito -suositukset yhdenvertaistavat hoitoa

Yleisempien sairauksien ehkäisy ja hoito perustuu Suomessa Käypä hoito -suosituksiin. Ne ovat asiantuntijoiden laatimia, riippumattomia suosituksia, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusten avulla on selvitetty, kuinka erilaiset hoitokeinot vaikuttavat. Käypä hoito -suosituksiin otetaan mukaan vain vaikuttaviksi ja tehokkaiksi todettuja keinoja.

Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät Käypä hoito -suosituksia hoitopäätösten pohjana, kun he suunnittelevat potilaan hoitoa. Suositukset ohjaavat muun muassa sairauksien diagnosoitia sekä potilaan kuntoutusta ja seurantaa. Suositusten tarkoituksena on myös vähentää hoitokäytänteiden vaihtelua eri puolilla Suomea ja parantaa hoidon laatua. Potilaan kannalta tärkeintä on se, että hoito edistää parantumista ja on turvallista. Käypä hoito -suosituksista on myös potilasversiot, joissa suositusten keskeinen sisältö on esitetty potilaan näkökulmasta tiiviissä muodossa ja yleiskielellä.

Tiivistelmä



1. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä käsitteitä - yhdistä

sosiaali- ja terveyskeskus - paikka, josta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja saa omalla kotipaikkakunnalla.

sosiaalipalvelut - palveluita, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia

terveyspalvelut - terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamia tai antamia palveluita, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ihmisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä kaventaa väestön terveyseroja

itsehoito - ihmisen itsensä toteuttamaa terveyden ylläpitämistä ja lievien sairauksien kotihoitoa

Sosiaali- ja terveysministeriä eli STM - sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta vastaava ministeriö

hyvinvointialue - julkisoikeudellinen yhteisö, joka vastaa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan

palveluohjaus - sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä, jolla pyritään löytämään asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaavat palvelut

yhteistyöalue - sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten muodostettu alue

omahoito - oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tai hoitamista terveydenhuollon ammattilaisten tarjoaman tuen avulla

2. Sosiaali- ja terveyspalveluita - lajittele

Sosiaali- ja terveyspalveluita on suuri valikoima. Kumpaan ryhmään seuraavat palvelut kuuluvat?

Sosiaalipalvelu - lastensuojelu, päivähoito, asumistuki, koulukuraattori, opintotuki, vammaispalvelut

Terveyspalvelu - hammashuolto, erikoislääkärin vastaanotto, syöpäseulonnat, kotisairaanhoito, laboratorio- ja kuvantaminen, esim. röntgen, äitiys- ja lastenneuvola

3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, tuottaminen ja käyttäminen - oikein/väärin

Onko väite oikein vai väärin?

a. Sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitettu kaikille kansalaisille. - oikein

b. Valtio vastaa sote-palveluiden järjestämisestä. - väärin

c. Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, tuottavatko palvelut itse vai hankkivatko ne yksityisiltä yrityksilt tai järjestöiltä. - oikein

d. Peruspalveluja ovat esim. koululääkäri ja hammashuolto. - oikein

e. Erikoistason sairaanhoitopalveluita voi saada keskussairaaloissa - oikein

f. Monet potilasjärjestöt tarjoavat terveyspalveluita asiakkaille. - oikein

g. Sote-palveluiden kustannukset ovat erittäin suuret. - oikein

h. Pääosa sote-palveluista kustannetaan asiakasmaksuilla. - väärin

i. Sosiaalipalvelut, kuten lastensuojelu ja toimeentulotuki, rahoitetaan verovaroin. - oikein

4. Asiakkaan hoitopolku - laita aikajärjestykseen

Järjestä hoitopolun vaiheet hoitoon hakeutumisesta erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen edeten ylhäältä alaspäin.

1. yhteydenotto sote-keskukseen

2. asiakkaan tilanteen ja palveluiden tarpeen arvio

3. lääkärin diagnoosi ja/tai sosiaalialan ammattilaisen vastaanotto ja arvio

4. hoitopaikkavaihtoehtojen ja sopivien sosiaalipalvelujen pohtminen yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa

5. hoito tai lähete erikoislääkärille ja/tai yksilölliset asiakkaalle sopivat sosiaalipalvelut

6. kutsu erikoissairaanhoitoon esim. keskussairaalaan

7. hoitotoimenpide, kuten leikkaus, ja sen seuranta

5. Väitteitä sote-palveluista

Perustele seuraavat väitteet:

a. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rakenne oli välttämätöntä uudistaa 2020-luvulla.

Uudistusta pidettiin välttämättömänä siksi koska väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Kun hoitokustannukset kasvavat, niin pitää myös uudistaa järjestelmän rakennetta niin, että palvelut kohdistuvat paremmin niille, jotka hyötyisivät palveluista paremmin. Potilaan hoitopolullista autonomiaa kasvatetaan niin että potilas saa itse valita omat palvelunsa samalla kuitenkin palvelunohjauksellisella fokuksella.

Mallivastaus

Perusteluja:

- Väestön terveyseroja ei enää saatu kaventumaan toivotulla tavalla.
- Palveluita ei paikoin ollut tarjolla riittävästi ja niiden laatu vaihteli.
- Väestörakenne muuttui, kun syntyvyys laski ja vanhusten määrä kasvoi. Väestön huoltosuhde muuttui. Sote-palveluiden kustannukset tulivat erittäin kalliiksi. Sote-rakenne piti muuttaa, jotta se voisi vastata näihin yhteiskunnan muutoksiin.

b. Palveluohjaus parantaa hoitoa ja säästää kustannuksia.

Se ei ole niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti kestävää, että henkilö itse menee sokkona jonkin palvelun piiriin ja sitten hyvin äkkiä huomataan, ettei se palvelu olekkaan tämän henkilön tuen tarpeisiin sopiva. Potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa tai tukea ja terveydenhuolto menettää resursseja. Siksi kun etukäteen määritellään palvelut ja hoitopolku yhteistyössä potilaan kanssa, niin se tuo paljon parempia tuloksia.

Mallivastaus

Perusteluja:

- Kun palvelut sovitetaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, niitä voi saada riittävästi, oikeaan aikaan ja niin pitkään, kuin tarvitsee. Tämä vähentää ongelmien syvenemistä ja kasautumista, mikä säästää kustannuksia.
- Rahaa säästyy myös, kun verovaroja ei kulu esim. päällekkäisiin palveluihin.

c. Valinnanvapaus lisääntyy sote-palveluissa.

Kaikki voivat valita itselleen julkisella puolella että kuka saa olla lääkärinä ja hoitajana, mutta sitten tietysti se on ihmisen lompakon paksuudesta kiinni, että voiko valita palveluita osittain yksityisen puolen palveluista.

Mallivastaus

Perusteluja:

- Asiakkaat voivat entistä vapaammin valita itse, mistä hankkivat palvelunsa tai kenen sote-ammattilaisen vastaanotolle menevät.
- Valintamahdollisuudet kasvavat, kun ilta- ja viikonloppu- sekä etävastaanottoja lisätään.
- Digitaalisuutta hyödynnetään mm. sairauksien omahoidossa, mikä voi tuoda asiakkaalle uusia vaihtoehtoja, miten esim. olla yhteydessä sote-ammattilaisten kanssa.

6. Omakanta

Hae tietoa Omakannasta. Vastaa kysymyksiin.

a. Mitä tietoja Omakanta voi sisältää?

Omakannassa on omia terveystietoja, potilaskertomuksia, testituloksia, lääkereseptejä, diagnooseja, kuvauksia hoidoista, ynnä muuta.

Mallivastaus

Omakannassa on esim. lääkereseptejä, laboratoriotuloksia ja diagnooseja, elinluovutustahto ja hoitotahto, alle 18-vuotiaan lapsen ja/tai toisen aikuisen terveystietoja, jos niihin on valtuus eli lupa.

b. Mitä hyötyä Omakannasta on terveydenhuollon asiakkalle? Miksi?

Omakanta on siitä kätevä että sieltä voi lueskella itseään koskevia potilaskertomuksia jonka pohjalta voi tehdä päätelmiä siitä, miten lääkäri tai hoitaja tulkitsee terveydentilaasi. Näkee kätevästi kaikki reseptilääkkeet ja voi lähettää terveysasemaan pyynnön reseptin uusimiselle. Kaikki testitulokset tulevat sinne ja sen pohjalta tietää että onko tarvetta lisähoidolle. Potilaan ei tarvitse elää epävarmuudessa ja voi kätevästi pyytää reseptien uusimista.

Mallivastaus

- Omat terveystiedot voi löytää tarvittaessa nopeasti, kun ne ovat yhdessä paikassa.
- Omakannassa terveystiedot ovat turvassa.
- Kannan avulla sote-ammattilaiset näkevät asiakkaan tutkimustulokset ja hänelle määrätyt lääkkeet.
- Kun samoja tutkimuksia ei tarvitse tehdä monta kertaa, säästyy aikaa ja rahaa.
- Alle 18-vuotiaan lapsen ja toisen aikuisen puolesta asiointi sujuvoittaa esim. näiden ihmisten sairauksien omahoitoa.

7. Käypä hoito -suositukset

Tutustu netistä löytyviin Käypä hoito -suosituksiin.

a. Mistä aihepiireistä suosituksia on laadittu? Miksi? Pohdi ja perustele.

Löytyy neuroepätyypillisyyteen liittyviä Käypä hoito -suosituksia, kuten ADHD:hen liittyviä. Uskon kyseisen suosituksen laatimiseen siksi, koska nykypäivänä ihmiset elävät sellaisessa yhteiskunnassa jossa älypuhelimet antavat sosiaalisen median kautta poukkoilevan ja pinnallisen informaatioalustan. Autismin kirjon diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet, joka on sitten näkynyt lisääntyneinä diagnooseina, joten siitäkin on sitten tietoa.

Mielenterveydellisistä häiriöistä on paljon Käypä hoito -suosituksia, sillä mielenterveysongelmia on alkanut lisääntymään. Uskon sen johtuvan siitä, että Suomen taloudellinen tilanne ei ole ollut parin vuosikymmenen ajan kovin ihanteellinen, joten sitten työpaikoissa on resurssipulaa ja liiallinen työtaakka kasaantuu yksittäisille ihmisille kun ei ole varaa palkata lisää ihmisiä. Tämä sitten näkyy ylisukupolvellisesti vanhemmuudessa, kun vanhemmilla ei ole energiaa ja aikaa olla lapsilleen läsnä jonka myötä lapsetkin oirehtivat. Suomessa on muutenkin välttelevää kiintymyssuhdetta sotatraumojen perintönä, joka ei myöskään edistä mielenterveyttä.

Erinäisten elintapasairauksien, kognitiivisten sairauksien kuten muistisairauksien, tukielinsairauksien hoito ynnä muut, ovat väestön ikääntymisen takia oleellisia.

Tartuntatauteihin liittyvät suositukset ovat myös yleisiä siksi koska kaupunkilaistumisen myötä paljon ihmisiä asuu yhdessä paikassa, joka sitten tekee tartuntataudeista helposti leviäviä ja aika viheliäisiä.

Mallivastaus

Suosituksia on laadittu yli sadasta aiheesta yli 25 vuoden ajan. Niitä on eniten mm. yleislääketieteen (91 kpl), työterveyden (48 kpl) ja kuntoutuksen (41 kpl) aihepiireistä. Nämä aihepiirit ovat kansanterveydellisesti merkittäviä ja siksi tärkeitä. Etenkin monista tarttumattomista sairauksista on laadittu suositukset, koska ne koskevat monia suomalaisia. Suosituksia on laadittu myös yleisistä tarttuvista taudeista. On hyvä, että niistä kaikista on saatavilla luotettavaa ja ajantasaista tietoa. (Laajimmat aihepiirit ovat niin laajoja kokonaisuuksia, että ne sisältävät useita kymmeniä suosituksia. Kukin suositus on yleensä myös liitetty moneen eri aihepiiriin. Sen lisäksi että suosituksia tehdään jatkuvasti lisää, myös vanhentuneita poistetaan.) Käypä hoito -suositusten laatiminen ja arviointi edellyttää laaja-alaista tietämystä ja yhteistyötä monien asiantuntijoiden kesken. Työstä ei makseta korvausta, millä saattaa olla vaikutusta suositusten määrään.

b. Selvitä jonkin sairauden (esim. nielutulehdus, alaselkäkipu) ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Poimi pääkohdat ja vertaile esim eri hoitomuotojen vaikuttavuutta.

Ahdistuneisuushäiriössä diagnostiikka menee karkeasti sanottuna niin, että se on tavallista kun ihminen kokee ahdistuksen tunnetta silloin tällöin jostain tarkkarajaisesta syystä (esimerkiksi "Jäin juuri työttömäksi ja tulevaisuus ahdistaa"). Ahdistuksen ja ahdistushäiriön ero on siinä, että ahdistushäiriöissä ahdistus pitkittyy eikä ahdistuksella ole enää tarkasti rajattua syytä ("Kaikki ahdistaa ilman syytä, ihmiset ovat ahdistavia"), on välttämiskäyttäytymistä (esimerkiksi ei käy kaupassa) joka pahentaa ahdistusoireita ja ennen kaikkea, se rajoittaa toimintakykyä merkittävästi.

Hoidoksi suositellaan lähinnä psykoedukaatioon liittyviä tapoja, sillä suomalaisessa mielenterveyshuollossa ollaan huomattu, että ahdistuneisuushäiriötä alihoidetaan ja hoito on liian lääkepainotteista. Sinänsä aika ymmärrettävää, koska suomalaisen mielenterveydenhuollon noidankehä mitä tulee ahdistuneisuushäiriöön on se, että yleensä ensin sitä ahdistuneisuushäiriöistä ei oteta tosissaan, sitten kun otetaan viimein tosissaan niin annetaan lääkkeet kouraan, mutta sitten se ei poista sitä itse ahdistuksen aiheuttajaa joten lääkeannosta joudutaan korottamaan siksi koska etenkin bentsoihin jää riippuvaiseksi, sitten lääkeannos on liian suuri joka puolestaan aiheuttaa sivuvaikutuksena liikaa ahdistusta ja lääke ei sitten enää toimikkaan kun toleranssi on kasvanut korkeaksi. Ahdistushäiriöstä kärsineen ei olisi tarvinut käydä tätä rumbaa läpi, jos alusta saakka hän olisi saanut laadukasta terapiaa, jossa painottuisi psykoedukaatio jolla pystyisi sanoittamaan ja kyseenalaistamaan omia ahdistusta ruokkivia ajatuksiaan paremmin.

Mallivastaus

Esimerkkinä nielutulehdus (suositus julkaistu vuonna 2020)

Ehkäisy: –

Diagnostiikka:

Diagnoosin perustana ovat oireet ja löydökset. Tavoitteena on tunnistaa nielukiputapaukset, joissa nielutulehdus on todennäköisesti virusperäinen, ja siten välttää turhaa laboratoriodiagnostiikkaa.

Nielunäytteen tarpeellisuuden arvioinnissa työryhmä suosittelee käyttämään apuna Centor-pisteytystä. Mikrobiologista diagnostiikkaa suositellaan käytettäväksi, kun Centor-pisteet ovat ≥ 3. Mikrobiologinen testi, ensisijaisesti pikatesti, valitaan paikallisesti. Myös harvoin esiintyvät taudinaiheuttajat on muistettava.

Hoito:

Hoidon tavoitteena ovat oireiden lievittäminen ja niiden keston lyhentäminen. Lisäksi hoidolla pyritään vähentämään tartuttavuutta, ehkäisemään epidemioita ja estämään komplikaatioita. Lievää nielutulehdusta sairastavaa nielukipupotilasta (Centor-pisteet 0–2) hoidetaan oireenmukaisesti ilman mikrobilääkkeitä. StrA-nielutulehduksen ensisijainen hoito on V-penisilliini. StrA-epidemian aikana tutkitaan lähikontaktit ja hoidetaan myös oireettomat StrA:n kantajat.

Vaikuttavuuden vertailu:

Suosituksissa kerrotaan muun muassa, että kipulääkitys lievittää sekä spontaania että nielemiseen liittyvää kipua ja että parasetamoli näyttää tehokkaasti vähentävän akuutin nielutulehduksen kipua. Imeskeltävien tablettien teho on vaatimaton. Penisilliini saattaa olla yhtä tehokas StrA-nielutulehduksen hoidossa (oireiden häviäminen) kuin muut nielutulehduksen hoitoon käytetyt mikrobilääkkeet. Hoitoajaksi on vakiintunut 10 vuorokautta: pidempi mikrobilääkekuuri poistaa lyhyttä kuuria paremmin StrA:n akuuttia nielutulehdusta sairastavan potilaan nielusta. Pienillä lapsilla vaihtoehtona on amoksisilliini, joka näyttää olevan StrA-nielutulehduksen hoidossa yhtä tehokas kuin penisilliini.

c. Miten potilaan omahoito näkyy Käypä hoito -suosituksissa? Anna esimerkkejä.

Elämäntapoihin liittyvissä asioissa korostetaan sitä että unta pitäisi saada riittävästi. Unen puute kiistatta aiheuttaa pitkällä tähtäimellä ahdistusta, paranoiaa ja pahimmassa tapauksessa psykoottisuutta. Myös kehoitetaan välttämään energiajuomien juomista ja ei pelkästään siksi koska kofeiini estää unen saantia, vaan myös siksi että kofeiini saa ihmisen kiihtyneempään tilaan.

Mallivastaus

Opiskelijan oma vastaus.

8. Oman kotipaikkani sotepalvelut

Etsi netistä tietoa, miten voit hakeutua seuraaviin sote-palveluihin kotikunnassasi:

- lääkäriin ja hammaslääkäriin
- laboratoriokokeisiin ja röntgeniin
- mielenterveyspalveluihin.

Mitä muita mahdollisuuksia kotikunnassasi on tarjolla, jos haluat päästä hoitoon tai tutkimuksiin?

Jos haluan mennä lääkäriin tai hammaslääkäriin, niin menen Ratamoon. Minun kohdallani toisaalta voin mennä hammaslääkäriin myös Eskolanmäen hammasterveysasemalle, mutta valitsen silti Ratamon koska luotan heihin enemmän.

Laboratoriokokeisiin voi mennä milloin vain mutta pitäisi olla kuitenkin hoitosuhde edes jollekin jotta niitä testituloksia voitaisiin hyödyntää. Röntgeniin pääsee vain lähetteellä. Ratamoon pääsee molemmissa tapauksissa.

Mielenterveyspalveluihin pääsee, jos ensin täyttää Kymenlaakson hyvinvointialueen Terapianavigaattorin joka on kysely jolla kartoitetaan hoitotarvettasi. Otat koodin talteen ja varaat ajan jossa sitten keskustellaan hoidosta.

Mallivastaus

Vuodesta 2023 alkaen otetaan ensiksi yhteys kotipaikkakunnan sote-keskukseen, jossa asiakkaan palvelujen tarve selvitetään ja hänet ohjataan sopiviin palveluihin. Hyvinvointialueen järjestämien ja tuottamien julkisten terveydenhuoltopalveluiden lisäksi hyvinvointialue voi järjestää palveluja myös ostamalla niitä yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä. Sen lisäksi kotikunnassa voi olla yksityisiä, asiakkaalle maksullisia lääkäriasemia tai muita vastaanottoja, kuten hammaslääkärin tai psykoterapeutin vastaanotot.

5 Terveyden edistäminen nyky-Suomessa - Pohdi aluksi

Mitä terveyspolitiikka on?

Se on toimintaa, jolla pyritään edistämään terveyttä. Se kattaa koko yhteiskunnan laajuudella kaikki terveyshuollon palvelut, elinolosuhteet, sosiaaliset, kansallisen ja kansainvälisen (EU-lait) päätöksenteon.

Miten terveyspolitiikan avulla voidaan vaikuttaa kansanterveyteen?

Pyritään tekemään terveyspalveluista parempia, pyritään edistämään terveyttä ja ehkäisemään sairauksia tukemalla terveellisempää elämäntapaa vaikuttamalla esimerkiksi sosioekonomisiin eroihin, vaikutetaan lainsäädäntöön ja yhteiskuntapolitiikassa tuodaan esille terveysnäkökulmaa.

Mitkä tahot voivat osallistua terveyden edistämiseen?

Valtio, hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja kolmas sektori, koulu ja varhaiskasvatus, työterveyshuolto ja ennen kaikkea, Maailman terveysjärjestö.

Miten voit edistää omaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi?

Syömällä terveellisemmin, liikkumalla, ottamalla lääkkeeni, pitämällä itsestäni huolta. En yleensä mene lääkäriin tai muulle hoitotaholle kuin silloin kun on aivan pakko, koska koen, että jos kävisin siellä liian usein niin kuormittaisin aivan turhaan terveydenhuoltoa.

Miten terveysteknologian kehitys edistää terveyden ylläpitoa ja hoitoa?

Uskoisin että tekoäly ottaa suuremman roolin terveysteknologiassa, jonka myötä hoitopoluista tulee entistä yksilöllisempiä. Uskoisin myös siihen että tulevaisuudessa jos mennään vielä utopistisemmaksi, niin tulevaisuudessa varmasti tulisi olemaan jokin sellainen tekoälytietokanta joka tallentaa erinäisten terveydellisten tahojen ja potilaiden keskusteluja, joiden pohjalta voitaisiin kansainvälisesti ohjata hoidettavat ja terveysalan ammattilaiset yhteen ja ei olisi myöskään kielimuuria kun tekoäly kääntäisi reaaliaikaisesti keskustelua. Tämä nyt on pikemminkin teknoutopistista hömppää mutta silti, kuvittelisin tulevaisuuden terveydenhuollon menevän tähän suuntaan.

5 Terveyden edistäminen nyky-Suomessa

5.1 Terveyspolitiikalla edistetään koko väestön terveyttä
5.1.1 Terveyspoliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon
5.1.2 Terveyspolitiikka edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä
5.1.3 Terveyspolitiikkaa harjoitetaan eri tasoilla
5.1.4 Terveys kaikissa politiikoissa -strategia ottaa terveyden huomioon kaikessa päätöksenteossa

5.2 Terveyden edistäminen on yhteinen asia
5.2.1 Promootion tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn parantaminen
5.2.2 Preventiossa ehkäistään sairauksien riskitekijöitä ja tapaturmien vaaratekijöitä

5.3 Tulevaisuus tuo terveyden editämiseen sekä haasteita että mahdollisuuksia

5.2.1 Terveyttä uhkaavat monet tulevaisuuden haasteet
5.3.2 Terveys- ja hyvinvointiteknologialla edistetään terveyttä ja hyvinvointia uusin keinoin

Tiesitkö

Suomen terveyspolitiikan tavoitteita

- Ihmisten terveen ja toimintakykyisen elinajan pidentäminen
- Hyvän elämänlaadun turvaaminen
- Terveyserojen pienentäminen
- Ennenaikaisen kuolleisuuden vähentäminen

5.1 Terveyspolitiikalla edistetään koko väestön terveyttä

5.1.1 Terveyspoliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon

Terveys nähdään nykyään arvona, jonka suojelemisessa ja edistämisessä valtioilla ja erilaisilla organisaatioilla on merkittävä rooli. Hyvinvointivaltioissa yhteiskunta pyrkii takaamaan terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuden tasapuolisesti kaikille kansalaisille. Jotta terveyden edistäminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja tasavertaisesti, tarvitaan avuksi terveyspolitiikkaa.

Terveyspolitiikalla tarkoitetaan erityisesti valtion ja hyvinvointialueiden terveyttä edistäviä päätksiä ja niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä. Terveyspolitiikalla edistetään kansanterveyttä, kun vahvistetaan terveyden edellytyksiä sekä torjutaan sairauksia ja hoidetaan niitä. Suomen terveyspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita ovat koko väestön mahdollisimman hyvä terveys sekä terveyserojen kaventaminen eri väestöryhmien välillä.

Terveyspoliittisten päätösten tueksi tarvitaan luotettavaa ja tieteellisin menetelmin tutkittua tietoa terveyteen ja sairauteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkittua tietoa saadaan Suomessa esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastotiedoista laadituista tutkimuksista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusjulkaisuista. Käytettävät tietolähteet saattavat olla myös ulkomaisia tai kansainvälisiä.

Terveyttä määrittävät ympäristön olosuhteet, yhteist ja ihminen itse. Joihinkin tekijöihin pystytään vaikuttamaan mutta moniin ei. Politiikan tehtävänä on päättää, mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa ja millä tavoin, jotta terveys lisääntyisi tai ainakin sen heikkeneminen hidastuisi. Päätöksentekoa ohjaavat yhteiskunnan arvot ja asenteet sekä tulevaisuuteen liittyvät ennusteet. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne ohjaa niitä mahdollisuuksia, joita terveyden edistämiseksi on käytettävissä.

Politiikkojen tekemiä, väestön terveyteen vaikuttavia linjauksia ja päätöksiä toteutetaan paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa myös muilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten kaavoituksessa ja elintarvikehuollossa.

5.1.2 Terveyspolitiikka edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä

Poliittisten päätösten tekeminen on usein pitkäjänteistä, sillä se perustuu erilaisten intressien yhteensovittamiseen ja komprossien tekoon. Terveyspolitiikka on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, jossa esimerkiksi poliittisilla puolueilla saattaa olla hyvinkin erilaisia poliittisia linjauksia.

Puolueet, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat pyrkivät nostamaan esille tärkeinä pitämiään aiheita. Ne välittävät tietoa päätksiin tavalla tai toisella osallistuville tahoille, kuten politiikoille, asiantuntijoille, medialle ja kansalaisille.



Mielenilmaukset on yksi keino vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin ja sitä kautta terveyspolitiikkaan. Kuvassa terveydenhuollon henkilöstöjärjestöt osoittavat mieltään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkojen parantamiseksi. Kansalaisilta vaaditaan aktiivisuutta terveyden edistämisen puolesta.

Polittiset päättäjät saavat asiantuntijoilta ja tutkijoilta päätöstensä taustatiedoiksi faktoja, kuten tutkimustietoa ja tilastoja, sekä tulkintoja siitä, mitä ne tarkoittavat. Näyttöön perustuva päätöksenteko tarkoittaa sitä, että päättäjät saavat järjestelmällisesti koottua taustatietoa, joka esitetään myös julkisesti päätösten perusteluna.

Terveyspoliittisten päätösten tekeminen on joskus haastavaa. Esimerkiksi kaupalliset pyrkimykset saattavat toisinaan ohittaa terveyden toiminnan päämääränä. Parhaiten terveyspoliittinen päätös syntyy silloin, kun avoimessa keskustelussa yhdistetään luotettava taustatieto käytettävissä oleviin voimavaroihin ja yhteiseen arvopohjaan.



Terveyspoliittiset päätökset syntyvät erilaisten arvojen, tutkitun tiedon eli näytön ja käytössä olevien resurssien kompromissina.

5.1.3 Terveyspolitiikkaa harjoitetaan eri tasoilla

Terveyspolitiikka voi olla joko paikallista, kansallista tai kansainvälistä. Tasot ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne täydentävät toisiaan.

Paikallista terveyspolitiikkaa harjoittaa esimerkiksi yksittäinen hyvinvointialue. Hyvinvointialueilla on tärkeää ennakoida kehitystä ja pohtia, miten harjoitettava terveyspolitiikka vaikuttaa sen alueella elävän väestön terveyteen. Yksittäisillä hyvinvointialueilla voi olla yleisten teemojen lisäksi ratkaistavana myös paikallisesti merkittäviä asioita, kuten esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla järjestettävien terveyspalveluiden sijoittelu ja niissä tarvittavien palveluiden priorisointi.

Suomen kansallisessa terveyspolitiikassa tarkastellaan koko valtion kansanterveyttä ja kaikkien suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa, joka puolestaan pohjautuu esimerkiksi WHO:n terveyslinjauksiin.

Kansainvälinen terveyspolitiikka käsittelee terveyspolitiikan kansainvälisiä ulottuvuuksia, toimijoita ja sisältöjä. Monet terveyspoliittiset asiat liittyvät globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai maailmanlaajuiseen talouteen. Kansainvälisen terveyspolitiikan toimintaa määrittävät kansainvälinen lainsäädäntö ja yhteistyn erilaiset muodot. Näin laaja toiminta perustuu lähtökohtaisesti yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen alaisuudessa toimivaan Maailman terveysjärjestöön (WHO).



Kansainvälinen terveyspolitiikka ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa, joka taas ohjaa paikallista terveyspolitiikkaa. Kaikkien tasojen välillä on kuitenkin vuorovaikutusta.

5.1.4 Terveys kaikissa politiikoissa -strategia ottaa terveyden huomioon kaikessa päätöksenteossa

Monet väestön terveyteen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten koulutus, asuminen, työllisyys ja ympäristö, ovat osin varsinaisen terveydenhuollon ulkopuolella olevia asioita. Terveys kaikissa politiikoissa -strategia pyrkii ottamaan huomioon väestöön ja eri väestöryhmiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun tehdään päätksiä ja toimeenpannaan niitä. Tässä strategiassa keskeisintä on yrittää vaikuttaa niihin terveyden määrittäjiin, joissa terveyssektorin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Strategia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, sillä toimintaa toteutetaan siellä, missä tuloksia pystytään saamaan aikaan pienimmällä mahdollisella voimavarojen käytöllä.



5.2 Terveyden editäminen on yhteinen asia

5.2.1 Promootion tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn parantaminen

Promootiolla tarkoitetaan kaikkea terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä yksilöiden, yhteisöjen tai yhteiskunnan mahdollisuuksia huolehtia omasta ja muiden terveyestä. Se on toimintaa, johon valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien on sitouduttava: promootio edellyttää monitieteistä ja -ammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Promootio on muutokseen tähtäävää toimintaa. Maailman terveysjärjestö WHO on antanut julkilausuman terveyden edistämiseksi, johon valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tulisi sitoutua. Who:n terveyden edistämisen malli pn laaja-alainen ja antaa rungon esimerkiksi terveydenedistämissuunnitelmille.

WHO:n terveyden edistmisen malli (Kanadan Ottawan konferenssi 1986)

Toimenpide-ehdotus Käytännön esimerkkejä
1. Terveysnäkökulmien huomioon ottaminen kaikessa päätöksenteossa - valtio: lait ja asetukset, hintojen sääntely veropolitiikalla
- hyvinvointialueet: terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus
- kunnat: kaavoitus, liikennejärjestelyt, harrastus- ja liikuntamahdollisuudet
- yhteisöt: sopimukset, järjestyssäännöt
2. Terveyttä edistävien ympäristöjen luominen - asuinalueiden kehittäminen niin, että turvallisuus, viihtyisyys ja osallisuus paranevat
- esteettömien elinympäristöjen luominen
- luodaan ympäristöjä, joissa kenenkään terveys ja turvallisuus eivät vaarannu (esim. tupakoimattomuus, hyvä sisäilma)
3. Terveyspalveluiden kehittäminen - monipuolisten ja laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille
- palveluiden kohdentaminen hoitotarpeen mukaisesti (esim. priorisointi, kotisairaanhoito)
- haja-asutusalueiden terveyspalveluiden kehittäminen uusien keinojen avulla (esim. digipalvelut, liikkuvat terveyspalveluyksiköt
4. Yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen - harrastus- ja muiden yhteistoimintatilojen rakentaminen
- yhteisöllisten toimintojen (esim. urheiluseurojen, harrastusryhmien) tukeminen
5. Terveysosaamisen kehittäminen - luotettavan terveystiedon tarjoaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille
- terveystiedon opetus
- terveysneuvonta
- digitaaliset terveyspalvelut


Yksi esimerkki promootiosta on kuntien ja maakuntien suunnittelema ja toteuttama työ kaikkien kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Terveyspolitiikka voi parhaimmillaan ohjata kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoa niin, että terveyteen liittyvät näkökulmat otetaan riittävän hyvin huomioon. Kunnat edistävät asukkaittensa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta luomalla muun muassa keinoja kehittää ja toteuttaa itseään sekä antamalla mahdollisuuden osallistua itseä ja omaa yhteisöä koskevaan päätöksentekoon.



Terveyden edistäminen on monialainen tehtävä kunnissa. Terveyttä voidaan edistää ja tukea monin keinoin, jotka eivät varsinaisesti ole sosiaali- ja terveydenhuollon alaa. Keinoja pyritään kehittämään jatkuvasti.

Terveyttä kyetään tukemaan myös muilla tavoin kuin suoraan terveydenhuollon kautta. Esimerkiksi kuntien kaavoitus ratkaisee, saadaanko kevyelle liikenteelle turvallisia väyliä tai tehdäänkö liikuntapaikkoja kaikkien saataville. Teollisuus- ja liikennepolitiikan päätökset voivat edistää päästöttömän ympäristön syntyä. Elintarvikepolitiikassa torjutaan esimerkiksi kilpirauhastauteja lisäämällä jodia suolaan ja luunmurtumia lisäämällä D-vitamiinia maitoon.

Politiikan välineenä on mahdollista käyttää esimerkiksi lainsäädäntöä, rahoitusta, terveysvalistusta ja tiedottamista. Savuttoman yhteiskunnan tavoittelu on esimerkki terveyspolitiikasta, jossa käytetään välineenä edellä mainittuja keinoja sekä eri toimijoiden välistä laajaa yhteistyötä: tupakointia rajoitetaan lainsäädännön keinoin, tupakan hintaa korotetaan verotuspäätöksin ja sen vaaroista ja haitoista tiedotetaan erilaisin kampanjoin.



Savuton Suomi 2030 mainos, jossa lukee "Sano ei uusille nikotiinituotteille!"

Savuton Suomi 2030 -verkoston tavoitteena on se, ettei Suomessa käytetä tupakka- ja nikotiinituotteita 2030-luvulla. Verkostoon kuuluvat muun muassa THL ja useat kolmannen sektorin toimijat. Savuttoman Suomen tavoite pyritään saavuttamaan esimerkiksi vahvistamalla väestön myönteistä asennetta tupakoimattomuuteen, ehkäisemällä nuorten tupakoinnin aloittamista, tukemalla tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista ja vahvistamalla tupakkalain täytäntöönpanoa. Tiedottamisella ja tupakoinnin haitoista kertomisella on merkittävä rooli toiminnassa.

5.2.2 Preventiossa ehkäistään sairauksien riskitekijöitä ja tapaturmien vaaratekijöitä

Preventiolla tarkoitetaan sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä niistä aiheutuvien haittojen pienentämistä. Preventio jaetaan kolmeen osaan: primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Jaottelun taustalla on näkemys siitä, mitä sairauden vaihetta ehkäistään ja mikä on ehkäisyn tavoite.

Primaariprevention kohteena voi olla koko väestö, jolloin kaikkien – myös terveiden – terveyttä edistetään esimerkiksi suojaamalla ihmisiä rokotuksilla vakavilta tartuntataudeilta. Sekundaariprevention tarkoituksena on estää sairauden puhkeaminen tai varhaisessa vaiheessa olevien sairaiden yksilöiden oireiden paheneminen esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa toteutettavalla omahoidolla. Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla estetään sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen paheneminen esimerkiksi kuntoutuksen avulla.

Prevention tarkoituksena on parantaa kaikkien ihmisten elämänlaatua, lisätä hyvinvointia, vähentää sairauksien ja tapaturmien aiheuttamia hoito- ja liitännäiskuluja sekä mahdollistaa terveydenhuollon resurssien kohdentaminen vakavasti sairaiden hoitoon.

Prevention muodot, kohderyhmät ja esimerkkejä preventiosta

Prevention muoto Kohderyhmä Käytännön esimerkki
PRIMAARIPREVENTIO

- ehkäistään ennalta sairauksia ja tapaturmia
- lisätään terveyttä ja ehkäistään uusien sairaustapauksien syntyä		 koko väestö tai tietty väestönosa, esim. tietty ikäluokka - rokotukset
- hygienian parantaminen
- lapsen kehityksen seuraaminen neuvolassa
- terveystarkastukset
- hammashoito
- eri liikuntalajien suojavarusteet
SEKUNDAARIPREVENTIO

- estetään sairauden puhkeaminen tai varhaisessa vaiheessa olevan sairauden eteneminen tai vamman paheneminen		 - riskiryhmät
- altistuneet
- oireilevat
- sairastuneet
- vamman saaneet		 - riskitekijöiden poistaminen tai pienentäminen, esim. pitkäaikaissairauksien hoito liikunnan, ruokavalion tai lääkityksen avulla
- sairauksien omahoito yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa
TETRIAARIPREVENTIO

- estetään sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen paheneminen		 - pitkäaikaissairaat tai vakavasti vammautuneet - työ- ja toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen avulla
- niin kutsuttujen liitännäissairauksien ehkäiseminen terveysneuvonnalla tai omahoitoa tukemalla


Niin promootiolla kuin preventiolla voi olla sekä terveyttä lisääviä että sairautta ehkäiseviä vaikutuksia. Niiden keinot voivat olla osin samankaltaisia, ja niitä myös toteuttavat usein samat tahot: esimerkiksi valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja yksilöt.

Rokottautuminen on esimerkki primaaripreventiosta. Rokotuksilla suojellaan tartuntataudeilta paitsi itse rokotettuja henkilöitä myös koko väestöä. Laumaimmuniteetti saavutetaan silloin, kun väestössä on riittävä määrä rokotuksilla suojattuja henkilöitä. Näin rokotteet suojaavat epäsuorasti kaikkia taudeille alttiita ihmisiä, kuten vanhuksia, syöpäpotilaita ja niitä ihmisiä, joita ei voida rokottaa lääketieteellisistä syistä.

Promootion ja prevention vertailua

Vertailukohde Promootio Preventio
Toiminnan lähtökohta Positiivinen terveyskäsitys, jossa terveys nähdään voimavarana ja hyvinvointina Perinteinen sairaus- ja häiriökeskeinen näkökulma, jossa huomio kiinnitetään oireiden, riskien tai ongelmien ehkäisyyn
Tavoite - Oman ja muiden sekä elinympäristöjen terveyden parantaminen
- Terveyttä tuottavien tai ylläpitävien tekijöiden lisääminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa		 - Sairauksien esiintyvyyden vähentäminen ja ihmisten toimintakyvyn lisääminen
- Hoidontarpeen, inhimmillisen kärsimyksen ja terveydenhuollon kustannusten vähentäminen
Kohdistuminen Valikoimattomasti koko väestöön - Laajoihin väestöryhmiin ja terveisiin ihmisiin (primaaripreventio)
- Tunnettuihin riskiryhmiin kuten altistuneisiin tai oireileviin (sekundaaripreventio)
- Sairastuneisiin (tetriaaripreventio)
Keinoja - Yhteiskunta- ja terveyspolitiikan kehittäminen (lait, verotus, tuet)
- Terveellisten ympäristöjen rakentaminen (liikuntapaikat)
- Terveyspalveluiden uudistaminen (palveluiden monipuolistaminen)
- Yhteisöllisten toimintojen tehostaminen (harrastusten tukeminen)
- Terveysosaamisen kehittäminen (koulutus, tiedotus)		 - Primaaripreventio: rokotukset, terveystarkastukset, terveysneuvonta
- Sekundaaripreventio: sairauksien varhainen tunnistaminen seulonnoilla
- Tetriaaripreventio: hoito, kuntoutus, terveysvalistus
Toimijuus - Koko yhteiskunnan (valtion, kuntien) tehtävä
- Yhteiskunnan terveyttä edistävän toiminnan mahdollistaminen ja aloittaminen
- Yksilötalossa vaikuttaminen omaan terveyteensä, esim. parantamalla omaa terveysosaamistaan		 - Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat
- Asiakkaan toimijuuden lisääminen
- Yksilötasolla omien sairauksiensa ehkäiseminen, esim. rokottautumalla tai hoitamalla sairauksiaan ohjeiden mukaisesti


5.3 Tulevaisuus tuo terveyden edistämiseen sekä haasteita että mahdollisuuksia
5.3.1 Terveyttä uhkaavat monet tulevaisuuden haasteet

Jatkuvasti muuttuva ja yhä globalisoituva maailma asettaa terveydelle haasteita mutta luo myös uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiselle. Esimerkkejä ajankohtaisista terveysongelmista ovat maailman taloustilanteen nopeat heilahtelut, sotien ja konfliktien aiheuttama turvattomuus, luonnonvarojen käyttö ja luonnonvarojen riittävyys sekä ilmastonmuutokseen liittyvä laaja ympäristöjen muuttuminen. Terveys on monella tapaa koetuksella koko maailmassa – niin taloudellisesti rikkaiden hyvinvointivaltioiden kuin köyhempien kehittyvien maiden väestön keskuudessa.

Maailman terveysjärjestö WHO on kartoittanut tekijöitä, jotka eniten uhkaavat terveyttä tämän päivän maailmassa. Merkittävimpiä tekijöitä ovat ilmastonmuutos ja ilmansaasteet, tarttumattomien pitkäaikaissairauksien yleistyminen, globaalit tartuntatautiepidemiat ja haavoittuvat elinympäristöt. Myös bakteerien muuttumisen antibioottilääkkeitä vastustaviksi pelätään johtavan vakavien tartuntainfektioiden yleistymiseen. Terveyden edistämiseen liittyvien tahojen tulee siis kiinnittää näihin asioihin erityistä huomiota niin paikallisella, valtiollisella kuin globaalillakin tasolla. Tämä edellyttää kuitenkin onnistuakseen niin taloudellista panostusta, monipuolista tieteellistä tutkimusta kuin laaja-alaista eri organisaatioiden yhteistyötäkin.

Tiesitkö

Globaalin terveyden suurimpia uhkia WHO:n arvion mukaan

1. Ilmansaasteet ja ilmastonmuutos
2. Tarttumattomat pitkäaikaissairaudet
3. Globaalit influenssapandemiat
4. Haavoittuvat elinympäristöt
5. Antibioottiresistenssi
6. Ebola ja muut korkean riskin tartuntataudit
7. Heikko perusterveydenhuolto
8. Rokotekriittisyys
9. Denguekuume
10. HIV

Ilmastonmuutos ja siitä aiheutuva kuivuus, elinympäristöjen muuttuminen, puhtaan veden puute ja ravinnontuotannon heikkeneminen uhkaavat globaalia terveyttä.

Terveyden taustatekijät muuttuvat jatkuvasti. Globaaleina terveyteen liittyvinä megatrendeinä eli maailmanlaajuisina muutosilmiöinä pidetään muuttuvaa väestörakennetta, globaaleja ympäristöuhkia ja kaupungistumista.

Maapallon väestömäärä lisääntyy edelleen, kun samaan aikaan elinajanodote nousee, iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa ja pitkäaikaissairaita on yhä enemmän. Erityisesti ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia pidetään kehittyvien maiden suurena haasteena.

Terveyserojen syveneminen – niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna – on oma merkittävä haasteensa. Luonnonvarojen kulutus kiihtyy, ja ilmastonmuutos vaikuttaa elinympäristöihin. Kaupungistumisen seurauksena yksinäisyys lisääntyy, sosiaaliset ongelmat kenties syvenevät ja ympäristön saastuminen vaikuttaa kaikkein eliöiden elinolosuhteisiin, terveyteen ja hyvinvointiin.



Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan tilannetta, jossa bakteeri kykenee vastustamaan antibioottilääkettä. Kyseistä antibioottia ei pystytä enää käyttämään tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa. Jos antibioottiresistenssi yleistyy, ihmiset voivat pahimmillaan kuolla tavanomaisiin infektioihin. Myös erilaiset terveydenhuollon toimenpiteet saattavat muuttua vaarallisiksi, kun antibiooteilla ei voida ehkäistä infektioita esimerkiksi leikkausten tai muiden hoitojen yhteydessä.

5.3.2 Terveys- ja hyvinvointiteknologialla edistetään terveyttä ja hyvinvointia uusin keinoin

Terveyteen liittyviä haasteita voidaan kuitenkin onneksi ratkaista. Erityisesti tietoa ja taitoja on saatavilla ja käytettävissä enemmän ja nopeammin kuin aikaisemmin. Jos ihmisten tahtotila on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisen puolella, terveyskysymyksiin on löydettävissä ratkaisuja.

Yksi tämän hetken merkittävistä keinoista terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi on terveys- ja hyvinvointiteknologian monipuolinen hyödyntäminen. Terveysteknologialla tarkoitetaan lääketieteellisen tarkoitukseen käytettäviä lääkinnällisiä laitteita. Terveysteknologiassa käytettävillä laitteilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, tehdä diagnooseja sekä kuvantaa, hoitaa, tarkkailla tai kuntouttaa potilaita. Terveysteknologian toimiala on tiukasti säänneltyä EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön avulla.

Tiesitkö

Terveysteknologian laitteiden käyttökohteita

- Sairauksien diagnosointi
- Sairauksien ennusteiden laatiminen
- Sairauksien tarkkailu, hoito ja lievitys
- Kehonosien tutkiminen, muuntaminen ja korvaaminen
- Kehosta otettujen näytteiden tutkiminen kehon ulkopuolella
- Hedelmöittymisen avustaminen
- Lääkinnällisten laitteiden puhdistus, desinfiointi ja sterilisointi

Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon resurssit kuormittuvat, terveysteknologiasta odotetaan ratkaisua terveydenhuollon tehostamiseen, sen parempaan saatavuuteen ja joustavuuden lisäämiseen. Sairauksien varhainen tunnistaminen on parantunut, kun diagnostiikka on kehittynyt: terveydenhuollon palveluiden ja hoidon yksilöllistäminen on edennyt esimerkiksi sähköisten terveysrekisterien ansiosta, palveluiden saatavuus on parantunut terveyspalveluiden etäyhteyksien vaikutuksesta ja keinot itsehoitoon ja -mittaamiseen ovat ratkaisevasti kehittyneet erilaisten älylaitteiden ja sovellusten ansiosta.

Terveysteknologian osa-alueita

Terveysteknologian osa-alue Esimerkkejä
Diagnostiikassa käytettävä teknologia geenitutkimukset, bakteerinviljelymenetelmät, kuvantamislaitteet, tähystykset, röntgenlaitteet, mikroskoopit
Hoidoissa käytettävä teknologia leikkausrobotit, erilaiset hoitoinstrumentit, tekonivelet, täsmälääkkeet
Tietojärjestelmien teknologia digitaaliset ajanvarausjärjestelmät, digitaaliset potilastietojärjestelmät, digitaaliset reseptit, mobiilisovellukset


PET-kuvantamismenetelmällä ei kuvata vain elimistön ja elinten rakennetta vaan erityisesti niiden toimintaa. Uuden kuvantamislaitteensa ansiosta Turun PET-keskus vahvistaa asemaansa yhtenä maailman johtavista PET-keskuksista. Koko kehon PET-laite on sisäosiltaan väljempi kuin monet perinteiset kuvantamislaitteet.

Biopankkeihin kootaan näytteitä ja tietoja lääketieteellistä tutkimusta sekä uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämistä varten.

Sähköiset terveyspalvelut tarkoittavat digitaalisten välineiden käyttöä terveydenhuollossa sekä terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia teknisiä laitteita ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointiteknologian avulla pyritään lisäämään myös turvallisuutta ja osallisuutta. Hyvinvointiteknologiaa voivat hyödyntää kaikki, mutta erityistä apua siitä on esimerkiksi niille, joiden toimintakyky on heikentynyt – kuten vanhuksille. Turvallisuutta, toimintakykyä ja osallisuutta parantavat laitteet voivat mahdollistaa sen, että vanhuksilla on mahdollisuus jatkaa itsenäistä elämää omassa kotiympäristössään niin pitkään kuin mahdollista

Hyvinvointiteknologian osa-alueita

Hyvinvointiteknologia osa-alue Esimerkkejä
Liikuntateknologia sykemittarit, askelmittarit, kehonkoostumusmittarit, mobiililaitteiden liikuntasovellukset, kuntopyörät, juoksumatot
Turvateknologia turvarannekkeet, palohälyttimet, liikkeentunnistimet, metallinpaljastimet
Arkea helpottava teknologia robotti-imurit, ruoka-automaatit, turvaliedet, hissit ja nostimet
Toimintakykyä tukeva teknologia pyörätuolit, rollaattorit, kuulolaitteet, silmälasit, moottoroidut vuoteet
Itsehoidossa käytettävä teknologia kuume-, verenpaine-, PEF- ja verensokerimittarit, vaaka


Mobiilisovellusten avulla jokainen voi itse tarkkailla ja seurata omaa terveydentilaansa. Mitattujen tulosten arviointi ja analysointi vaatii kuitenkin paljon tietoa ja taitoa, joten mittaustuloksia on syytä arvioida yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Terveydenhoitopalveluiden muuttuminen myös digitaalisina käytettäviksi on mahdollistanut palveluiden saamisen myös omaan kotiin. Esimerkiksi Omakanta-palvelusta näkee omat terveystiedot, hoitoon liittyvät kirjaukset ja reseptit. Jokainen voi tutkia ja hyödyntää terveystietojaan joko itsenäisesti tai terveydenhuollon ammattilaisen opastuksella. Omakantaan kirjaudutaan osoitteessa kanta.fi.



1. Keskeiset käsitteet - kirjoita

Mikä kappaleen keskeinen käsite on kyseessä? Kirjoita oikea termi selityksen perään.

a. tavoitteena on pidentää ihmisen terveyttä ja toimintakykyistä elinaikaa, turvata jokaiselle mahdollisimman hyvä elämänlaatu sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja ennenaikaista kuolleisuutta

Terveyspolitiikka

b. tarkoitetaan sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä niistä aiheutuvien haittojen pienentämistä.

Preventio

c. terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä yksilöiden, yhteisöjen tai yhteiskunnan mahdollisuuksia huolehtia omasta ja muiden terveydestä

Promootio

d. globaaleina terveyteen liittyvinä ilmiöinä pidetään muuttuvaa väestörakennetta, ympäristöuhkia, teknologista muutosta ja kaupungistumista

Megatrendit

e. lääketieteelliseen tarkoitukseen käytettäviä lääkinnällisiä laitteita

Terveysteknologia

f. kaikkia sellaisia teknisiä laitteita ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia

Hyvinvointiteknologia

g. pyrkii ottamaan huomioon väestöön ja väestönryhmiin kohdistuvat terveysvaikutukset vaikuttamalla erityisesti niihin terveyden määrittäjiin, joihin terveyssektorin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset

Terveys kaikissa politiikoissa -strategia

2. Terveyspoliittiset päätökset - lajittele

Minkälaisia terveyspoliittisia päätöksiä tehdään paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla? Valitse oikea vaihtoehto.

Paikallinen terveyspolitiikka

- hyvinvointialueen koordinoimaa toimintaa
- ennakoidaan tulevaa ja pohditaan, miten harjoitettava terveyspolitiikka vaikuttaa alueella elävän väestön terveyteen
- joudutaan mahdollisesti tasapainoilemaan terveyden ja muiden poliittisten tavoitteiden välillä

Kansallinen terveyspolitiikka

- tarkastellaan koko kansan terveyttä
- toimijoita STM ja sen alaiset tahot
- pohjautuvat WHO:n linjauksiin

Kansainvälinen terveyspolitiikka

- YK
- WHO:n terveyslinjaus
- ovat yhteydessä moniin globaaleihin asioihin, kuten talouteen tai ilmastonsuojeluun

3. Preventiot - lajittele

Mihin prevention tasoon esimerkki sopii parhaiten?

Primaaripreventio

- kohdistetaan koko väestöön
- pyritään sairauksien ennaltaehkäisemiseen
- pyritään tavoitteeseen rokotuksilla, terveystarkastuksilla

Sekundaaripreventio

- kohdistetaan riskiryhmiin
- pyritään estämään sairauden puhkeaminen tai paheneminen
- pyritään tavoitteeseen seulonnoilla

Tetriaaripreventio

- kohdistetaan jo sairastuneisiin
- pyritään estämään sairauden paheneminen tai uusiutuminen, varmistamaan työ- ja toimintakyvyn palautuminen
- pyritään tavoitteeseen hoidolla, kuntoutuksella

4. Promootion tasot - lajittele

Mihin promootion tasoon esimerkki sopii parhaiten?

Terveysosaaminen

- luotettavan terveystiedon tarjoaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille
- terveysviestinnän laatuun ja määrään panostaminen, esim. kampanjat

Terveyttä edistävät yhteisöt

- harrasteseurojen toiminnan mahdollistaminen

Terveyttä edistävät palvelut

- uusien digitaalisten alustojen hyödyntäminen terveydenhuollossa haja-asutusalueilla, esim. liikkuvat terveyspalveluyksiköt

Terveyttä edistävät ympäristöt

- kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä niiden hiekoituksesta ja valaistuksesta huolehtiminen
- hyvinvointia edistävä kaavoitus, joka vähentää yksilöön kohdistuvia haittoja tai riskejä

Terveyttä edistävä lainsäädäntö

- hyvinvointialueiden terveyspalveluiden saavutettavuudesta huolehtiminen
- hintojen säätely veropolitiikalla, esim. terveysperustainen verotus

5. Terveyteen vaikuttaminen

Terveyspolitiikan välineenä voidaan käyttää esimerkiksi lainsäädäntä, rahoitusta, terveysvalistusta ja tiedottamista. Anna konkreettisia esimerkkejä siitä, miten suomalaisten terveyteen voidaan vaikuttaa

a. kaupunkisuunnittelulla

Tekemällä kevyen liikenteen väyliä eli pyörä- ja kävelyteitä. Puistoja, ulkokuntosaleja ja metsäpolkuja. Palveluita sijoitettaisiin kävely- ja pyörämatkan päähän. Ne vähentävät ylipainoa, 2 tyypin diabetestä ja sydän- ja verisuonitauteja.

Mallivastaus

Esimerkiksi edistämällä liikunnallista elämäntapaa mm. kaavoituksen avulla: uusien liikuntapuistojen, kevyen liikenteen väylien, ulkokuntosalien sekä puru- ja hiihtolatujen suunnittelu, toteutus ja ylläpito.

b. hinta- ja veropolitiikalla

Haittaverojen pistäminen eli alkoholiin, tupakkaan, sokeripitoisiin ruokiin ja julkisrahoitteinen tuki liikuntapalveluille esimerkiksi edullisempien uimahallien, kuntosalien ja mahdollisten liikuntapassien muodossa.

Mallivastaus

Esimerkiksi valmisteveron tai terveysperustaisen verotuksen avulla. Ohjataan kansalaisten kulutusta ja/tai käyttäytymistä terveyttä edistävään ja sairauksia ehkäisevään suuntaan esimerkiksi madaltamalla liikuntapalveluihin tai terveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvaa verotusta. Samaan aikaan voidaan lisätä esimerkiksi nautintoaineiden valmisteveroa ja sitä kautta vähentää kuluttajan ostohaluja kyseisiin tuotteisiin.

c. lainsäädännöllä

Tupakkalailla säännellään tupakointikieltoja joilla suojataan passiiviselta tupakoinnilta. Turvavyö- ja kypäräpakko vähentää vakavia vammoja ja kuolemia liikenteessä. Ravintoloihin liittyvät hygieniasääntelyt jotka estävät ruokamyrkytyksiä. Alkoholin myyntiaikoja ja -paikkoja koskeva sääntely. Työsuojelulaki ehkäisee uupumusta, mielenterveysongelmia ja työperäisiä sairauksia.

Mallivastaus

Lainsäädännön avulla voidaan tehdä koviakin linjavetoja. Esimerkiksi huumausaineiden kokonaiskieltopolitiikkaa voidaan vauhdittaa tiukentamalla huumausainelakia entisestään ja koventamalla lain rikkomisesta seuraavia sanktioita.

d. terveysviestinnällä

Ravitsemussuositukset, rokotusviestintä, terveyskampanjat ja mielenterveyteen liittyvä viestintä, jotka vähentää stigmaa ja hoitoon hakemisen kynnystä.

Mallivastaus

Joko alueellisilla tai valtakunnallisilla kampanjoilla pyritään tavoittamaan kohdejoukko mahdollisimman kokonaisvaltaisesti hyödyntämällä kohderyhmälle sopivimpia viestinnän kanavia. Hyvin onnistuneista kampanjoista voidaan mainita esim. heijastimien ja pelastusliivien käyttöön sekä humaltuneena ajamiseen liittyvät mainokset.

6. Aineistotehtävä: Terveyspoliittiset aineistot

Ohessa on kaksi terveyspoliittista aineistoa. Lue aineistot ja vastaa kysymyksiin.

AINEISTO 1

Lääkäriliitto terveyspoliittisena vaikuttajana

Terveyspolitiikkamme tavoite on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittää terveydenhuoltojärjestelmää ja yhteiskuntaa siten, että suomalaisten terveys ja toimintakyky olisi parhaalla mahdollisella tavalla turvattu. Näkemyksemme mukaan lääkäreiden asiantuntemuksella on paljon annettavaa suomalaiseen terveyspolitiikkaan. Terveyspolitiikassa keskeisimmällä sijalla meillä on terveydenhuoltopolitiikka, mutta tunnistamme myös, että terveyttä syntyy myös vastaanottohuoneen tai sairaalan ulkopuolella. Siksi pyrimme vaikuttamaan muihinkin terveyspolitiikan sektoreihin, kuten vaikkapa alkoholipolitiikkaan.

Tavoitteena toimiva palvelujärjestelmä

Mielestämme hyväkään lääkäri ei yksin voi selvitä potilaidensa hoidosta, mikäli terveydenhuoltojärjestelmällä ei ole vakaata perusrakennetta ja rahoituspohjaa. Järjestelmän tulee pystyä tarjoamaan riittävät palvelut kaikille niitä tarvitseville varallisuudesta riippumatta.

Terveyspoliittista vaikuttamistyötä teemme pitkäjänteisesti monin eri tavoin. Teemme yhteistyötä samaan tavoitteeseen pyrkivien tahojen kanssa asiantuntevana kumppanina – potilaan parhaaksi lääkärin taidoin – vastaanotolta ja neuvolasta eduskuntaan ja Euroopan komissioon. Pyrimme olemaan kantaaottava, innovatiivinen, ratkaisukeskeinen ja strateginen kumppani.

Terveydenhuoltopolitiikassa keskeisiä tavoitteitamme ovat:

• Potilaiden valinnanvapaus ja potilaslähtöisyys lisääntyy.
• Terveyspalveluiden järjestämisvastuu keskittyy vahvemmille organisaatioille.
• Lähipalvelut turvataan ja palveluiden saatavuutta parannetaan.
• Julkisten terveyspalveluiden tuotantoa monipuolistetaan.
• Terveyspoliittinen valmistelu Lääkäriliitossa.

Terveyspolitiikan alan asioiden valmistelusta meillä vastaa Politiikkatoimiala. Terveyspoliittisista linjanvedoista ja kannanotoista päätökset tehdään Lääkäriliiton valtuuskunnassa, hallituksessa ja hallituksen terveyspoliittisessa jaoksessa. Myös viidellä alueellista terveyspoliittisella valiokunnalla on tärkeä asema näiden asioiden valmistelussa.

Lähde: Lääkäriliitto

AINEISTO 2

Porin kaupungin hyvinvointiohjelma 2016–2025

Uuden kuntalain mukaisesti kunnan perustehtävät ovat asukkaiden hyvinvoinnin sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman edistäminen. Kunnat on täten velvoitettu mahdollistamaan asukkaidensa hyvinvointi. Kuntalaisella on yhä suurempi vastuu hyvinvoinnistaan vaikka kunnalla on edelleen laajat palvelutehtävät. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan poliittista tahtoa päätöksenteossa, kaikkien toimialojen osaamista, laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä sekä kuntalaisten omaa aktiivisuutta. Hyvinvoinnin edistäminen on suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin, ympäristöön sekä palveluiden saatavuuteen ja toimivuuteen.

Erityinen painoarvo palveluissa on monialaisessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa

Porilaisten hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiksi on asetettu kolme painopistettä, joilla on tarkennetut tavoitteet. Näille tavoitteille on erikseen nimetty toimenpiteet ja kaupungin hallintokunnissa käytössä olevat mittarit. Painopisteet ja tavoitteet ovat seuraavat:

• VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ
– Rakennetun ympäristön toimivuus
– Luontoarvojen vaaliminen
• OSALLISTUVA JA AKTIIVINEN KUNTALAINEN
– Osallisuuden vahvistaminen
– Kaupunkilaisten vastuun ottaminen omasta ja muiden hyvinvoinnista
– Yksinäisyyden vähentäminen
• TERVEELLISET ELINTAVAT
– Savuttomuuteen kannustaminen
– Alkoholin ja muiden päihteiden käytön vähentäminen
– Painonhallinta
– Liikunnan lisääminen
– Terveelliseen ravitsemukseen kannustaminen

Lähde: Porin kaupungin hyvinvointiohjelma 2016–2025

a. Mihin terveyspolitiikan tasoon sijoittaisit aineiston 1 ja mihin aineiston 2?

Lääkäriliiton aineisto on valtakunnallisella ja osin myös kansainvälisen terveyspolitiikan tasolla eli makrotasolla. Lääkäriliitto vaikuttaa eduskuntaan ja myös Euroopan komissioon. Toiminta kohdistuu koko terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen, ne keskittyvät rakenteisiin, rahoitukseen ja järjestämisvastuuseen.

Porin kaupungin aineisto on kunnallisella ja paikallisella terveyspolitiikan tasolla eli mesotasolla. Kyseessä on kaupungin hyvinvointiohjelma. Toiminta perustuu kuntalakiin. Tavoitteet liittyvät konkreettisesti paikalliseen ympäristöön, arkeen ja palveluihin.

Mallivastaus

Aineisto 1 = kansallinen terveyspolitiikka

Aineisto 2 = paikallinen terveyspolitiikka

b. Vertaile aineistoja keskenään. Mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä löydät aineistojen terveyspolitiikasta?

Tavoitteina on väestön terveyden edistäminen, yhteistyön korostaminen ja laaja-alainen näkemys terveydestä.

Mallivastaus

Aineisto 1

- korostaa terveydenhuoltopolitiikkaa, vaikka ottaa huomioon myös muut terveyspolitiikan sektorit (kuten alkoholipolitiikka)
- ammattiryhmäkeskeinen: korostaa lääkäreiden merkitystä
- korostaa terveydenhuoltojärjestelmän kuuluvuutta tasapuolisesti kaikille
- korostaa monitahoista yhteistyötä eri tasoilla (neuvolasta Euroopan komissioon)

Aineisto 2

- korostaa yksittäisen kunnan roolia terveyspolitiikassa
- asiakaskeskeinen: velvoittaa jokaisen kuntalaisen vaalimaan omaa terveyttään
- korostaa jokaisen kuntalaisen omaa aktiivisuutta
- korostaa monitasoista eri toimialojen yhteistyötä
- ottaa selkeästi huomioon terveyden erilaiset taustatekijät (elintavat, elinympäristö, terveydenhuoltopalvelut

7. Sähköinen asiointi

Pohdi, minkälaisia hyötyjä ja haittoja sähköiseen asiointiin, esim. lääkärin etävastaanottoon tai henkilökohtaisia terveystietoja tallentaviin alustoihin (esim. Omakanta), voi liittyä.

Hyödyt

Saavutettavuus ja ajansäästö. Ei tarvitse matkustaa terveysasemalla, joka säästää aikaa ja rahaa. Palvelun saatavuus helpottaa maaseudulla asuvia, kiireisiä ja liikuntarajoitteisia ihmisiä. Ajanvaraus ja reseptien uusiminen onnistuvat nopeasti verkossa.

Hoidon jatkuvuuden helpottuminen ja tiedon saatavuus. Omakannasta näkee terveystiedot, laboratoriotulokset ja reseptit. Potilas voi seurata itse omaa terveydentilaansa. Tiedot ovat eri terveydenhuollon toimijoiden saatavilla, joka sitten vähentää päälekkäisiä tutkimuksia.

Se on kustannustehokasta. Se säästää terveydenhuollon resursseja ja henkilökunnan aikaa, kun se vähentää fyysisten käyntien tarvetta.

Hoitoon hakeutumiseen on matalampi kynnys. Etävastaanotto tuntuu helpommalle kuin paikan päälle meneminen. Mielenterveyspalveluihin muun muassa on helpompaa hakeutua verkon kautta.

Haitat

Kaikilla ei ole laitteita, verkkoyhteyttä tai digitaitoja. Digitaalinen eriarvoisuus voi lisätä terveyseroja eri väestöryhmien välillä.

Terveystiedot ovat arkaluonteisia, joka lisää riskiä tietomurroille. Ihmiset eivät uskalla esimerkiksi mennä terapiaan, koska pelätään, että Vastaamo-vuodon tapainen tietovuoto tulisi taas.

Hoito ei välttämättä ole yhtä laadukasta, kun lääkäri ei voi tehdä fyysistä tutkimusta.

Inhimmillisen kontaktin väheneminen saattaa vaikuttaa yksinäisiin ihmisiin, kuten syrjäytyneisiin ja ikäihmisiin. Kaivataan henkilökohtaisempaa kohtaamista.

Mallivastaus

Hyödyt:

- Sähköiset alustat mahdollistavat oma- ja itsehoidon.
- Reseptin seuranta ja uusiminen käyvät helposti.
- Etäpalveluina voidaan tuottaa palveluja resurssien kannalta viisaasti maantieteellisesti huomattavasti laajemmalle alueelle.
- Myös esim. edunvalvojan on mahdollista osallistua etävastaanotolle välimatkoista riippumatta.
- Kun palvelut ovat käytettävissä etäyhteydellä, pystytään monesti nopeuttamaan hoidon aloitusta eikä myöskään synny ylimääräisiä matkakuluja.
- Palveluja on mahdollista tarjota kellonajasta riippumatta varsinkin yksityisellä puolella.
- Etävastaanotto voi madaltaa kynnystä hakeutua lääkärin vastaanotolle esim. arkaluontoisissa asioissa.

Haitat:

- Vaikka esitietojen kerääminen ei poikkea paljoa perinteisestä tietojenkeruutavasta, kliinistä tutkimusta ei voida tehdä, jolloin diagnoosin tekeminen ei ole yhtä luotettavaa kuin lähivastaanotolla.
- Kaikkia vaivoja ei voida myöskään hoitaa etäyhteyden avulla eikä kaikkia lääkkeitä määrätä, esim. poskiontelontulehdukseen ei useimmiten määrätä antibioottia pelkän etäyhteyden kautta vaan oireet pitää varmistaa ultraäänellä.
- Iso osa vuorovaikutuksesta jää pois, kun ihmiset keskustelevat kliinisesti ruudun välityksellä.
- Tietoturvamurrot, esim. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, osoittavat, että palveluntarjoajien tietoturva ei välttämättä ole riittävä.
- Myös henkilön oma tietoturvaosaaminen saattaa huolettaa, ja sen vuoksi kaikki eivät uskaltaudu asioimaan etänä.
- Palvelun käyttö edellyttää tietokonetta tai vastaavaa laitetta sekä verkkoyhteyttä, jollaista kaikilla ei välttämättä ole.
- Toisaalta, vaikka laitteet olisivat olemassa, niiden käyttötaito saattaa olla puutteellista (esim. ikäihmiset).

8. Terveys- ja hyvinvointiteknologia

Pohdi, minkälaisia hyötyjä ja haittoja yksilölle voi olla terveys- ja hyvinvointiteknologian käytöstä.



Diagnostiikassa käytettävän terveysteknologian terveyshyödyt ovat diagnostiikan täsmällisyys ja nopeus. Röntgen-kuvaus on korvannut sen, kun diagnooseja annettiin tunnusteluilla, sydämenlyöntien kuuntelulla ja pahimmassa tapauksessa leikkauksilla joissa vain tarkastettiin jokin asia. Diagnostiikassa käytettävän terveysteknologian haitat ja riskit liittyvät siihen, että niistä saatuja tuloksia voidaan tulkita monella eri tavalla ja myös väärin. Myös esimerkiksi geenitutkimuksesta saatu tieto siitä että on altis jollekkin perinnölliselle sairaudelle, johon potilas ei välttämättä tule ikinä sairastumaan elämänsä aikana, voi olla potilaan mielenterveyttä turhaan kuormittava asia. Röntgenissäkin sivulöydökset voivat aiheuttaa turhaa huolta. Röntgenin riskeihin on liittynyt myös se että siitä tulee ionisoivaa säteilyä, joka lisää syöpäriskiä sitä mukaan mitä enemmän kuvauksia ihmiselle tehdään.

Hoidossa käytettävät instrumentit mahdollistaa sen ettei tarvitse tehdä suuria leikkauksia tai jos suuria leikkauksia tehdään esimerkiksi leikkausrobotilla, niin se jälki on paljon siistimpää. Haittapuolia ovat instrumenttien käyttövirheet tai niiden rikkoutuminen. Kaiken lisäksi niiden kovakourainen käyttö voi vaurioittaa kehon osia. Instrumentit myös likaantuvat helposti, joten olisi tärkeää pitää niiden hygieniasta huolta.

Tietojärjestelmien hyvä puoli on niiden vaivattomuus ja nopeus. Reseptit saa kätevästi uusittua ja terveystietoja voi lähteä katselemaan. Se tuo hoitoon läpinäkyvyyttä. Huono puoli tietojärjestelmissä on Vastaamon tietomurron tapaiset tietomurrot. Terveystiedot ovat arkaluonteisia ja tietomurtajat keskittyykin pääasiallisesti taloudellisten tietojen kalastelun lisäksi terveystietojen vuodattamiseen.

Liikuntateknologian hyvä puoli on se, että se antaa ihmisille konkreettisia tilastoja omasta liikunnallisesta aktiivisuudestaan. Haittapuolena se että joskus tilastointi voi tehdä ihmisestä liiankin kilpailullisen ja riskinä voi olla ylikuntoisuutta. Ylikuntoisuus sitten johtaa siihen että harjoitusteho laskee eikä keho enää palaudu samaan tapaan. Palautuminen saattaa kestää pahimmillaan useista kuukausista vuoteen.

Turvateknologia on joissakin tapauksissa ihan lainsäädännöllisesti välttämätöntä. Palovaroittimia täytyy olla rakennuksessa. Metallipaljastimilla voi myös pelastaa henkiä, sillä teräaseet ovat yleisimpiä aseita tappamiseen. Turvateknologian haittapuolet liittyy ehkäpä hintaan. Laadukkaiden turvajärjestelmien hankinta, asennus, ylläpito ja mahdolliset järjestelmäpäivitykset eivät ole edullisia.

Arkea helpottava teknologia tekee tehtävistä asioista paljon vaivattomampia, kun esimerkiksi, ei tarvitse mennä paikan päälle johonkin terveyskeskukseen kun voidaan keskustella etänä samoista asioista. Arkea helpottavan teknologian haittapuolena on etenkin liikkumattomuus ja erinäiset kiputilat niskan ja ranteiden alueella. Se myös vie paljon energiaa ja niistä syntyy elektroniikkajätettä jota on vaikeaa kierrättää.

Toimintakykyä tukeva teknologia on välttämätöntä, sillä silmälasienkin kohtalla näkö voi olla niin huono ettei enää pärjää ilman silmälaseja, mutta samalla nämä ovat kalliita, koska niille on paljon kysyntää. Kysyntä juontaa siitä, että ihmisten on pakko saada näitä apuvälineitä elääkseen.

Itsehoidossa käytettävä teknologia on hyödyllistä painon, verensokerin ja -paineen tarkkaan seurantaan seurantaan. Haittapuolena on se että tätä teknologiaa on helppo käyttää väärin siten, että mittaustulokset ovat vääristyneitä. Painon mittaamiseen vaaditaan sitä, että ottaa sen painon heti aamulla eikä esimerkiksi keskellä päivää kun on jo syöty aamiainen ja lounas. Verensokerin mittaamisessakin vaaditaan paastoa. Kaiken lisäksi vaaka on aika oleellinen työkalu syömishäiriöisen patologiseen syömiskäyttäytymiseen.

Mitä on epidemiologia?

Epidemiologia on lääketieteen ja kansanterveystieteen ala, joka tutkii sairauksien, terveysongelmien ja niiden riskitekijöiden esiintyvyyttä, leviämistä ja syitä väestötasolla.

Mihin sitä tarvitaan?

Epidemiologiaa tarvitaan sairauksien syiden, esiintyvyyden ja leviämisen tutkimiseen väestötasolla. Se on kansanterveystieteen ja ennaltaehkäisevän lääketieteen kulmakivi, jonka avulla kerätään tietoa päätöksenteon, terveyspolitiikan ja taudintorjunnan tueksi.

Minkälainen on monitekijäinen sairaus?

Se on sairaus joka syntyy niin geneettisten että ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta.

Miksi pandemioiden mahdollisuus on suurempi kuin ennen?

Globalismin myötä ihmiset liikkuvat useammin, pidempiä matkoja ja nopeammin. Se on tehokas tapa levittää tartuntatauteja.

1. Epidemiologiaan liittyviä käsitteitä – yhdistä

Yhdistä oikea selitys ja käsite.

Interventio

Jokin toimenpide, jolla pyritään parantamaan yksittäisen ihmisen tai suuremman joukon terveydentilaa tai terveyskäyttäytymistä

Epidemia

Jonkin sairauden tai ilmiön poikkeuksellisen suuri esiintyvyys jossakin väestössä

Pandemia

Jonkin taudin leviäminen maanosista toisiin aiheuttaen merkittävän uhan kansanterveydelle ja terveydenhuollon palveluiden riittävyydelle

Insidenssi eli ilmaantuvuus

Kuvaa uusien tautitapausten ilmaantumismäärää tiettynä ajanjaksona

Prevalenssi eli hallitsevuus

Kertoo, kuinka suurella osalla väestöstä on jokin tietty sairaus tai vaiva tutkimusajankohtana tai -ajanjaksona

Epidemiologia

Sairauksien esiintyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestötasolla tutkiva tieteenala

Analyyttinen epidemiologia

Sairauksien ja niihin vaikuttavien tekijöiden jakautumista väestössä tai väestönosissa tutkiva tieteenala

Kuvaileva epidemiologia

Sairauksien riskitekijöitä ja niiltä suojaavia tekijöitä väestössä selvittävä tieteenala

2. Tarttumattomien ja tartuntatautien tunnusmerkkejä – lajittele

Taudit jaotellaan tarttuviin ja tarttumattomiin sairauksiin. Kumpaan ryhmään seuraavat asiat liittyvät?

Tartuntataudit eli CD

- Tartunnan aiheuttaa mikrobi

- Sairaus leviää kosketuksen tai yskösten välityksellä

- Taudin puhkeamiseen kuluu yleensä joitakin päiviä

- Aiheuttaa aika ajoin pandemioita

- Ehkäistään esim. rokotuksilla ja rajoittamalla ihmisten välisiä kontakteja

Tarttumattomat taudit eli NCD

- Sairauden syntyyn vaikuttavat yhdessä perimä, ympäristö ja elintavat

- Riskitekijöitä ovat esim. ilmansaasteet ja runsas alkoholin käyttö

- Taudin puhkeamiseen kuluu vuosia tai kymmeniä vuosia

- Aiheuttaa suurimman osan väestön kuolleisuudesta

- Ehkäistään esim. henkilökohtaisella elämäntapaohjauksella ja terveellisen ympäristön luomisella

3. Tarttumattomat taudit – oikein/väärin

Onko väite oikein vai väärin?

a. Tarttumattomista taudeista käytetään lyhennettä CD.

b. Esimerkkejä tarttumattomista taudeista ovat mm. sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja syöpäsairaudet. - väärin

c. Tarttumattomiin tauteihin sairastuneiden määrä on kasvanut sekä korkean että alhaisen tulotason maissa. - oikein

d. Väestön ikääntyminen on yksi syy tarttumattomien sairauksien yleistymiseen. - oikein

e. Epäterveellinen ravinto ja liikkumattomuus nostavat monen tarttumattoman taudin riskiä. - oikein

f. Ilmansaasteet lisäävät tarttumattomista sairauksista vain kroonisten keuhkosairauksien riskiä. - väärin

g. Metabolinen oireyhtymä eli MBO lisää diabeteksen riskiä. - oikein

h. Mikrobien aiheuttama tulehdustila esim. suussa voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. - oikein

i. Mielenterveyteen ja aivoterveyteen liittyvät taudit, kuten ahdistuneisuushäiriö ja Alzheimerin tauti, voivat lisätä riskiä sairastua tartuntatauteihin. - oikein

j. Tarttumattomiin tauteihin kuolee vuosittain vähemmän ihmisiä kuin tarttuviin tauteihin. - väärin

4. Tartuntatautitilanne – valitse oikea vaihtoehto

Mikä vaihtoehto on oikein? Valitse.

Influenssa on ensisijaisesti esimerkki epidemiasta. Sitä esiintyy kaikkialla vuosittain. Suomessa influenssaan ja sen aiheuttamiin komplikaatioihin kuolee keskimäärin muutama sata ihmistä vuodessa. Influenssaan tarjotaan riskiryhmille rokotetta. Toisin kuin influenssaa, malariaa esiintyy paikallisesti runsaana jatkuvasti. Se on endemia.

Malariaan sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä, mutta tulevaisuudessa sairastuneiden määrä todennäköisesti kasvaa. Kun jokin epidemia leviää maanosista toisiin ja aiheuttaa merkittävän uhan kansanterveydelle, kyseessä on pandemia. Esimerkkejä ovat jokin uusi helposti tarttuva tauti, kuten Covid-19. Sen leviämistä väestössä voidaan kuvata tartuttavuusluvulla eli R0 -arvolla. Se kuvaa, kuinka moni sairastunut tartuttaa edelleen. Tällä hetkellä tarttuvien tautien uhka on kohonnut, ilmastonmuutos lisää tautien riskiä.

5. Väitteitä tarttumattomien ja tarttuvien tautien epidemiologiasta

Perustele seuraavat väitteet.

a. Epidemiologinen tutkimus on tärkeää sekä yksilön että kansanterveyden kannalta.

Epidemiologinen tutkimus on tärkeää yksilön kannalta, sillä se antaa tietoa erinäisistä riskitekijöistä, mahdollistaa ennaltaehkäisyn ja auttaa yksilöä tekemään tutkittuun tietoon perustuvia terveysvalintoja.

Epidemiologinen tutkimus on tärkeää kansanterveyden kannalta, sillä sen avulla tunnistetaan väestötasolla merkittävimmät sairaudet ja riskiryhmät, pystytään suunnittelemaan ehkäisyohjelmia (esim. rokotukset, seulonta) ja voidaan kohdentaa resursseja tehokkaammin.

Ilman epidemiologista tutkimusta terveydenhuolto perustuisi arvailuun eikä näyttöön.

b. Merkittävimpien riskitekijöiden välttäminen laskee sen riskiä, että sairastuu moneen väestössä yleisimpänä esiintyvistä tarttumattomista taudeista.

Niin, tarttumattomat taudit jakavat samoja riskitekijöitä. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, ylipaino, korkea verenpaine ja korkea kolestroli.

Tupakoinnin lopettaminen vähentää riskiä sairastua keuhkosyöpään, sydänsairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Liikunta ja terveellinen ruokavalio pienentävät riskiä sairastua sekä sydän- ja verisuonitauteihin että diabetekseen. Verenpaineen hoito vähentää sydäninfarktin että aivohalvauksen riskiä.

Samat riskitekijät vaikuttavat useisiin sairauksiin, joten niiden vähentäminen pienentää samanaikaisesti monen eri taudin todennäköisyyttä.

c. Sekä tarttuvia että tarttumattomia tauteja kannattaa ehkäistä tehokkaasti.

Ehkäisy on aina inhimmillisesti parempi ratkaisu kuin sairauden hoitaminen. Se on taloudellisesti edullisempaa kuin pitkäaikaishoito. Se on vaikuttavampi keino parantaa väestön hyvinvointia.

Tarttuvien tautien ehkäisy, kuten rokotus, hygienia, testaus ja eristäminen, estää epidemioita, suojaa riskiryhmiä, säästää terveydenhuollon resursseja ja vähentää kuolleisuutta.

Tarttumattomien tautien ehkäisy elintapamuutoksilla ja seulonnoilla vähentää pitkäaikaissairauksia, parantaa elämänlaatua ja pidentää elinikää.

6. Aineistotehtävä: Influenssaepidemiat Suomessa

Influenssaa esiintyy kaikkialla maailmassa vuosittaisina epidemia-aaltoina. Tarkastele oheista diagrammia, josta näkyvät influenssatapaukset Suomessa vuosina 2015–2022. Vastaa kysymyksiin.



a. Miten influenssatapausmäärät poikkesivat toisistaan vuosien 2018–2019 ja 2019–2020 epidemioissa?

2018-2019 influenssatapausten määrä nousee rajummin ja aikaisemmin kuin seuraavina vuosina 2019-2020. Lisäksi, 2018-2019 epidemia kesti kauemmin kuin seuraavina vuosina 2019-2020, jolloin ihmiset ovat samana aikana täysin oireettomia.

b. Mistä ero todennäköisesti johtui?

Koronaviruspandemia alkoi vuonna 2019.

c. Miksi tapausmäärät pysyivät matalina myös seuraavina influenssakausina? Pohdi ja perustele.

Se johtuu koronarokotteiden antamisesta ja vastustuskyvyn nousemisesta kun monet ovat sairastaneet koronan.

7. Aineistotehtävä: Sairauksien merkittävyyden arviointi



Sairaudet aiheuttavat monenlaisia haittoja. Arvioi oheisen kaavakuvan avulla seuraavien sairauksien merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle:

a. flunssa eli nuhakuume

Flunssa on yleinen ja pisimmillään ehkä kaksi viikkoa kestäsä sairaus, joka on hengenvaarallinen ja toimintakykyä rajoittava vain vakavasti sairastuneille ja vanhuksille. Hoitokulut eivät ole suuria, yleensä flunssa menee ohi itsestään ja siitä parantumista voi edistää muun muassa tulehduskipulääkkeillä.

b. sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisiä kroonisia sairauksia niille jotka elävät epäterveellisesti vuosikymmeniä. Monet kuolevat sydänkohtauksiin, mutta jos siitä selvitään, niin he tulevat syömään pitkän aikaa sydäntauteihin lääkkeitä. Hoitokulut liittyvät kiireelliseen erikoishoitoon ja yksilön omiin kustannuksiin, kun pitää ostaa sydän- ja verisuonitauteihin lääkkeitä.

c. korona eli Covid-19.

Korona oli koronapandemian aikana kaikista yleisimmillään, mutta nykyään koronaan sairastutaan huomattavasti vähemmän. Koronan kestosta ollaan montaa mieltä, joillekin korona on ollut akuutti sairaus, mutta joillekin on jäänyt koronasta pitkäaikaisiakin oireita. Koronaan oltiin myös kuoltu, mutta nämä kuolemantapaukset painottuivat vakavasti sairastuneisiin ja vanhuksiin. Korona johti myös sairaalahoitoon riskiryhmien tapauksessa, mutta pääosin ne ihmiset jotka ottivat rokotteen, eivät saaneet rajuja oireita. Suuret kustannukset liittyivät pikemminkin kiireelliseen tutkimuksen tarpeeseen, rokotekehitykseen ja koronarajoitteisiin, kun monet kaupalliset tahot joutuivat laittamaan fyysiset kivijalkakauppansa kiinni ja rajoitukset tekivät kansantaloudelle suurta vahinkoa, mutta se on pitkälti jälkiviisastelua, koska siinä hetkessä meillä ei ollut mitään käsitystä siitä mitä korona edes on sairautena. Jos olisi ollut kristallipallo joka olisi näyttänyt, että korona on lähinnä flunssan tasoinen sairaus, en uskoisi että niitä rajoituksia oltaisiin tehty.

8. Aineistotehtävä: Interventiotutkimus elintapaohjauksen vaikuttavuudesta

Interventiotutkimus on keskeinen menetelmä terveystieteellisessä tutkimuksessa, koska sen avulla voidaan saada luotettavaa tietoa väestön terveyden edistämiseksi. Lue oheinen väitöstutkimuksen tiivistelmä ja vastaa kysymyksiin.

Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen - Ylimäki, Eeva-Leena (2015-03-10)

a. Mikä oli tutkimuksen tarkoitus?

Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia, miten ohjausinterventio tulisi auttamaan potilaiden motivoimisessa ja sitoutumisessa pysyä terveellisissä elämäntavoissa.

b. Miten interventio toteutettiin?

Ohjausinterventio toteutettiin lähinnä etäyhteyksien kautta, Skypen kautta. Annettiin käytännön vinkkejä muun muassa ruokavalion muuttamiseen ja liikunnan lisäämiseen.

c. Mitä tuloksia interventiolla saatiin?

Pääosin positiivisia, vaikka osa tutkittavista joskus retkahtivat syömään epäterveellisesti, niin pyrittiin myös tutkimaan että mistä nämä retkahduksetkin johtuivat.

d. Mihin tällä tutkimuksella saatuja tuloksia voidaan hyödyntää?

Siihen että miten toimitaan sellaisten potilaiden kanssa, joilla on taustaa pitkäaikaisesta epäterveellisestä elämäntavasta ja siitä vaikeudesta päästä siitä irti.

Miten sairaudet tarttuvat?

Sairaudet tarttuvat pääosin ihmisten vuorovaikutuksessa.

Miksi toiset ihmiset saavat tartunnan muita herkemmin?

Heillä on heikompi vastustuskyky, jolla voi olla monenlaisia syitä. Aliravitsemus, vanhuus, liian steriili elinympäristö, rokottamattomuus, ei aikaisempaa sairastumista sairauteen jos tauti on uusi.

Mihin rokotteiden teho perustuu?

Rokotteiden teho perustuu siihen, että rokotteessa on jonkin taudinaiheuttajan palanen tai tehottomaksi tehty taudinaiheuttaja päästetään rokotuksen kautta kehoon. Keho reagoi laittamalla elimistön puolustusjärjestelmän käyntiin tuottamalla valkosoluja jotka muistavat taudinaiheuttajan. Jatkossa, kun ihminen oikeasti sairastuu sairauteen, niin valkosoluilta saadun tiedon pohjalta elimistön puolustusjärjestelmä pystyy taltuttamaan taudinaiheuttajan tehokkaammin, eli vastustuskyky on parempi.

Miten voin vahvistaa omaa vastustuskykyäni?

Rokotteiden teho perustuu siihen, että rokotteessa on jonkin taudinaiheuttajan palanen tai tehottomaksi tehty taudinaiheuttaja päästetään rokotuksen kautta kehoon. Keho reagoi laittamalla elimistön puolustusjärjestelmän käyntiin tuottamalla valkosoluja jotka muistavat taudinaiheuttajan. Jatkossa, kun ihminen oikeasti sairastuu sairauteen, niin valkosoluilta saadun tiedon pohjalta elimistön puolustusjärjestelmä pystyy taltuttamaan taudinaiheuttajan tehokkaammin, eli vastustuskyky on parempi.

1. Tarttuviin tauteihin ja vastustuskykyyn liittyviä käsitteitä – yhdistä

Yhdistä oikea käsite ja selitys.

Prioni

rakenteeltaan muuttunut proteiini, joka toimii elimistössä virheellisesti ja voi aiheuttaa harvinaisen sairauden

Hankittu immuniteetti

elämän aikana muodostuva, erilaisten mikrobien kohtaamista edellyttävä vastustuskyky, jolla voi tulla immuuniksi esim. tuhkarokolle

Patogeeninen mikrobi

sairauksia aiheuttava mikrobi

Luontainen immuniteetti

sikiöaikana ja pian syntymän jälkeen muodostuva vastustuskyky, joka torjuu infektioita usein jo alkuvaiheessa

Itämisaika

aika mikrobitartunnasta taudin ensioireiden ilmaantumiseen

Infektio

taudinaiheuttajamikrobien pääsy kudoksiin esim. haavan tai vaurioituneiden limakalvojen kautta

Akuutti tulehdus

kudoksiin päässeistä mikrobeista tai niiden erittämistä myrkyistä aiheutuva kehon solujen vaurioituminen

Taudinaiheuttamiskyky

patogeenisen mikrobin kyky aiheuttaa tauti

Virus

mikrobi, joka voi aiheuttaa tarttuvan taudin tunkeutumalla esim. limakalvojen solujen sisälle

Bakteeri

mikrobi, joka lisääntyy jakautumalla ja jonka aiheuttamaa tautia voidaan hoitaa antibiootilla

Onko väite oikein vai väärin?

a. Taudinaiheuttajamikrobeihin kuuluu mm. viruksia, bakteereita ja loisia. - oikein

b. Siimat ja värekarvat lisäävät mikrobien taudinaiheuttamiskykyä. - oikein

c. Sama määrä jotakin mikrobia riittää aiheuttamaan sairauden kaikissa ihmisissä. - väärin

d. Oireeton taudinkantaja ei voi tartuttaa muita ihmisiä. - väärin

e. Tietyt taudit tarttuvat epäsuorasti veren välityksellä. - oikein

f. Flunssat leviävät suoraan ja epäsuorasti. - oikein

g. Suolistoinfektion voivat saada vain henkilöt, joiden vastustuskyky on erittäin huono. - väärin

h. Seksitaudit tarttuvat yleensä limakalvokontaktissa. - oikein

i. Ruokamyrkytyksiltä voi suojautua rokotteiden avulla. - väärin

j. Rokotteiden sisältämät mikrobien rakenteet, kuten virusten piikkiproteiinien osat, aiheuttavat rokotteen saaneessa lievän tarttuvan taudin. - väärin

3. Infektioiden torjunta elimistössä – laita aikajärjestykseen

Laita immuunipuolustuksen vaiheet oikeaan aikajärjestykseen ihmisen kohdatessa ensi kerran uusia taudinaiheuttajia.

1. Terve ehjä iho ja limakalvot estävät taudinaiheuttajamikrobeja pääsemästä elimistöön.

2. Muun muassa kyynelnesteen entsyymit ja mahalaukun hapot tuhoavat taudinaiheuttajamikrobeja, ja ihmisen omat ”hyvät” mikrobit hillitsevät niiden lisääntymistä esim. paksusuolessa.

3. Kudoksiin päässeet mikrobit ja niiden erittämät myrkyt vaurioittavat kehon soluja ja aiheuttavat akuutin tulehduksen. Valkosolujen määrä kasvaa, ja niitä siirtyy tulehdusalueelle.

4. Valkosolut tuhoavat mikrobeja syömällä niitä.

5. Imusolujen B- ja T-solut muodostavat muistisoluja, jotka jäävät kiertämään vereen.

6. B- ja T-solut aktivoituvat ja erittävät vasta-aineita, jos sama taudinaiheuttajamikrobi pääsee elimistöön uudelleen.

4. Suomen kansallinen rokotusohjelma – lajittele

Suomalainen rokotusohjelma on yksi maailman laajimmista. Mihin rokotteisiin seuraavat asiat liittyvät? Valitse yksi tai kaksi rokotetta.

HPV-rokote

- Suojaa mm. kohdunkaulansyövältä

- Tarjotaan 10–12-vuotiaille nuorille

Influenssa-rokote

- Tarjotaan 6 kk:n – 6 vuoden iässä vuosittain

MPR-rokote

- Suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta

Vesirokko-rokote

- Tarjotaan, ellei ole sairastanut vesirokkoa

Pneumokokki-rokote

- Suojaa mm. aivokalvontulehdukselta ja keuhkokuumeelta

- Tarjotaan 3 kk:n, 5 kk:n ja 1 vuoden iässä

Rotavirus-rokote

- Suojaa rotavirusripulilta

- Tarjotaan 2 kk:n iässä

Viitos-rokote

- Suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta

- Tarjotaan 3 kk:n, 5 kk:n ja 1 vuoden iässä

Nelos-rokote

- Suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta

5. Luontainen ja hankittu vastustuskyky

Tee taulukko, jossa vertailet ihmisen luontaista ja hankittua immuunipuolustusta. Tarkastele esimerkiksi sitä, millaisia taudinaiheuttajia vastaan puolustaudutaan, millä tavoin ja missä tilanteessa puolustaudutaan sekä kuinka nopeasti ja tehokkaasti puolustusjärjestelmä toimii ja miten sitä voi vahvistaa.

Luontainen immuunipuolustus Hankittu immuunipuolustus
Millaisia taudinaiheuttajia vastaan puolustaudutaan? Torjuu mikrobeja jotka aiheuttavat tauteja Torjuu sellaisia mikrobeja, joita luontainen immuunipuolustus ei tunnista patogeenisiksi eli sairautta aiheuttavaksi
Millä tavoin puolustautuu? Fyysisillä esteillä (ehjä iho, limakalvot, värekarvat, yskiminen), hiellä, hankittu immuunipuolustus
Missä tilanteessa puolustaudutaan? luontainen immuunipuolustus hankittu immuunipuolustus
Kuinka nopeasti puolustaudutaan? luontainen immuunipuolustus luontainen immuunipuolustus